Haudi hou!
En uskonu et loma vois enaa tasta huipentua, mutta vaarin luulin! Ei helkkari, vietin just elamani mageimman viikon MOJO surf campilla!!!! En vaan pysty lopettaa hehkutusta, mut kaikki oli vaan niin siistii; ohjaajat ihan mielettomia tyyppeja, paras ryhma, hyva bileet, mahtavaa ruokaa, ja mika tarkeinta, SURFFAUSTA!!! enemman ku jakso ees kuvitella, ahh.. se on mun uus intohimo, haluun vaan takas mereen ja laudalle, haikaloista viis!!!!
No siis, asiallisemmin :D Tosiaan lahdettiin liikkeelle Byron baysta kukonlaulun aikaan maanantai aamuna. Selvis etta meilla oli ihan miniryhma, vaan 10 henkea, eli kunnon teho-opetusta edessa. Hypattiin bussin kyytiin ja saadettiin bassot soimaan. Selvittiin yhdella pysahdyksella (alkossa tietty! :D) SpotX:aan, missa vietettiin leirin 2 ensimmaista yota. Paikka oli semmonen mini leirikyla taynna surffereita. Asetuttiin taloksi ja kaytiin tsekkaa mestat, ranta yms. Syotiin vahan lounasta (ah, mika oli niin hyvaahyvaahyvaa!!) ja vihdoin viimein paastiin alottamaan teoriat. Okei kuulostaa kuivalta, mut lahinna meille opetettiin miten kaatua laudalta ja varoa muita ihmisia, mutta kuivaa se ei ollut! En oo varmaan ikina nauranu niin paljon oppitunnin aikana, naa on ihan mielettomia huumoriheppuja naa aussit!!! Kuitenkin rule #1 jai mieleen: look cool & have fun. Since surfers are the coolest people in the world. Right! Napattiin laudat ja heitettiin allot markapuvut niskaan (helppoa se ei ollu pukeutua siihen makkarankuoreen, mutta luonnistui lopulta...) kaveltiin rannalle (pari metria) ja yritettiin epatoivoisesti nayttaa cooleilta :D ne laudat oli niin saakelin isoja ja tuuli puhals niin kovaa et kaikki oli aika kaukana coolista siina taistossa. Mut kummiski, rantaan paastiin ja heitettiin laudat rinkiin. Pienta warm uppia lihaksille ja kuivaharjottelu alkoi: pedalpedalpedalpedal - 1234 - jump on the board - stand up - look COOL! niin se meni, ja niinhan sen sitten piti menna vedessakin, mutta ei ihan menny :D
eka tunti oli kunnon saato, eihan sille laudalle meinannu paasta millaan keinolla. Ja lisaks se on muuten ihan megarankkaa semmonen toiminta! Yrita nyt siina sitten paasta kauas rannasta kun kaikenmaailman virtaukset tyontaa sua painvastaseen suuntaan, ja just ku oot melkeen siella niin aaltopyyhkasee yli, ja jos se ei vieny mua niin sehan vei mun laudan ja se lautahan oli kiinni mussa joten oltiin sitten molemmat jalleen rannassa. Ja ylos vaan ja takas mereen ja hirveeta taistoa jalleen, ja jos nyt satuin paasemaan tarpeeks kauas rannasta, ja viela ehdin hyppaamaan laudalle ennen aaltoa, niin eikohan se aalto sitten ollu vaarassa kohtaa tai jotain ja se vaan pyyhkas mut pois laudalta, ja laudan ja mut takas rantaan. Semmosta saatoa kesti hyvan tovin, kunnes ohjaaja tuli laittamaan mut ruotuun. Se naytti vahan mallia, ja TADAA meitsi ratsasti aallolla!!! ei juma, siina kylla pyyhkiyty mielesta kaikki ne 1000 kertaa kun putosin laudalta tai ajauduin rantaan, ma olin voittaja! hurmio. se oli mun juttu.
Surffattiin itsemme uuvuksiin ja vasta meresta noustessa huomasin et sormet oli ihan rakoilla, polvet ja kyynarpaat auki ja paata jomotti laudan iskuista. Mut se ei vieny mun hurmiota, silti surffaus on parasta! Jotenkuten selvitettiin tiemme takas campille, ja kaikkihan nukahti samantien. Herattiin myohemmin syomaan ihanaa BBQ(nain vaihteeks) paivallista ja viettamaan iltaa leirialueelle. Myohaanhan siina taas meni, ja seuraavana aamuna se sitten iski; aamu kasilta oli heratys, mika ihana heratys olikin, kokovartalolihaskipu seka pienoinen kankkunen. Who wants to go surfing?? ja ei vitsi, ulkona sato! mitaaa! ja kylma oli ja yhyy... Mut ei auttanu, aamupalaa naamariin ja markapuku varastolle. Kietouduttiin markiin ja kylmiin makkarankuoriimme ja istuttiin odottamaan ohjaajia. No eipa mennyt kun hetki ja koko jengi nauraa rakatti taas naitten jutuille, ja kaikki oli taas hieman positiivisemmalla mielella lahdossa haastamaan aaltoja. Napattiin laudat, ja rannalle siis! Taas parit kuivaharjotukset; tanaan opeteltiin kaantamaan lautaa ja olemaan coolimpia, ja mereen siis. Tassa vaiheessa aurinkokin uskalsi nayttaytya eika enaa palellut. Kaikki oli jo astetta parempia aaltojen nappaamisessa ja itsekin pysyin pystyssa monella aallolla aina rantaan asti, mieletonta. Touhuttiin taas koko aamupaiva meressa ja kun oli aika lahtea lounastamaan niin kukaan ei olis malttanu. Addiktoivaa se touhu. No kuitenkin vatsa kurni sen verran kuvaa, aikamoista kalorinkulutusta se touhu myoskin ja hyva ruoka odotti taas. namnam. eika siina ollu ku tunnin breikki kun meidat taas usutettiin lauta varastolle ja rantaan. Iltapaiva setti kesti lahes 3 tuntia, minka jalkeen en kaytannossa pystynyt edes seisomaan jaloillani, rikkiPOIKKIIpuhki!!
Tana iltana ei paljon juhlittu, kun ei edes jaksanut puhua. Paivallisen jalkeen joka iikka kaatu suoraan sankyyn eika pihahtanutkaan ennen aamunkoittoa. Aamulla oli jalleen surffitunti, tanaan paastiin jo yrittamaan aaltoja vaahtopaiden takaa, mika ei ollutkaan ihan sama juttu. Aaltojen saalistaminen vaati huomattavasti enemman pelisilmaa ja voimaa. Vaahtopaaaallot alkoi kuitenkin olemaan jo piisofkeik. Myohemmin koottiin kimpsut kampsut kasaan ja lounaan jalkeen hurautettiin (alkon kautta tietty!) Crecent Headiin, meidan seuraavaan leiriin. Luulin et SpotX oli mahtava, mut taa oli jotain paljon parempaa. Paikan omistaja, Kimbo oli ihan mahtava heppu, heitti aikamoista harskilappaa, mut sehan oli vaan osa tata leiria :D ihmisia juoksenteli alasti millon missakin, koska rangaistuksena virheista jaettiin nudy runeja...aijaijai. Sina paivana otettiin vahan iisimmin, ei enaa surffattu, syotiin jalleen hyvaa ruokaa ja juhlittiin rannalla tahtien alla.
Day #4 oli taas kahen setin paiva, aamu ja iltapaiva surffausta. Taa biitsi oli ihan mieleton; rannalla vaelteli kilppareita ja delfiineja pompsahteli milloin missakin kun surffattiin. Pieni sydari tosin aina kun eva ilmesty parin metrin paahan...hai? Meilla oli semmonen alottelijajengi meijan vieressa ja oli siippaa huomata miten pro me oltiin niihin verrattuna! Ma onnistuin nappamaan sen verran monta vaahtopaata et Kimbo vei mut yksityistunnille nappamaan greenwaven. Se olikin sitten ihan uus juttu paasta niitten vaahtopaiden taakse semmosessa tuulessa, mut pienella avustuksella onnistuin. Wau, olin siella missa kaikki oikeet surffaajat hengaili, istu laudoilla ja vahti aaltoja. Hetki lepuuteltiin kasia, kunnes oli aika yrittaa aallon selkaan. Vitsi mua pelotti, koska ne aallot oli niin hervottomia, ja ranta ei ollu ihan vieressa. Lopulta tuli hetki ku Kimbo tokkas mut menemaan ja mulla ei ollu mitaan hajua mita olin just tekemassa, pedalpedalpedal harder, stand up NOW! ja ei helvetti, mahan nousin ja nousin muuten kaantyvalle aallolle. Se oli viela enemman hurmio, niin paljon siistimpaa ku vaahtopaaaalto, se oli surffausta oikeesti, kaikki hurras ja ma pysyin aallon selassa koko matkan rantaan. En olis ikina uskonu et pystyisin siihen! Muut lahti jo takas leirialueelle ja ma jain viela adrenaliinit suonissa Kimbon kanssa nappaamaan toisen aallon, ja onnistuin taas. Musta tuli naitten ohjaajien favoritti hurjapaisuuden ansiosta, ja sain mainetta ja kunniaa koska olin ainut joka lapas aallokon. Voitin jopa pojat/miehet.
Myohemmin paivalla yritin paasta aallokon lapi ja nappamaan greenwavea, mutta tuuli oli yltynyt ja mulla ei ollu toivoakaan lapasta niita vaahtopaita. Tyydyin surffamaan rannalla, mut niiden parin kunnon aallon jalkeen se ei ollukkaan niin siistii, tarttin haastetta! Toivoin vaan vahan pienempia tyrkyja seuraavalle aamulle. Viimesena aamuna nimittain oli viela vapaaehtonen surffisessio kuudelta aamulla. Kyllahan se kirpas, mut ei sita joka paiva paase surffaamaan auringon nousussa. Mut kaskettiin yrittamaan jalleen aallokon lapi, vaikka hyvalta ei nayttany. Kimbon kannustuksista hu0litmatta aallot oli liian vahvat mulle taas. Meni ehka puol tuntia siina rapikoidessa, kunnes yks kaks huomasin et vaahtopaita ei nakyny. Polskin nimittain aallokon lapi silmat kiinni ja henkea haukkoen, mut wau, ma tein sen. Sen ponnistelun jalkeen kadet sheikkas pahemman kerran, mut palkinto oli suuri; paasisin taas yrittamaan greenwavea!!! etsin Kimbon kasiini ja alettiin vahtimaan aaltoa. Parin epatoivosen yrityksen jalkeen Kimbo tokkas mut menemaan, mut ei, se ei paastanykkaan mun jalasta irti, koska olin liian hidas. kaannyttiin tsekkaamaan seuraavaa aaltoa ja ei jumalauta, sehan oli joku tsunami ja taa edellinen aalto oli kuitenki vieny mua sen verran eteenpain et oli just vaarassa kohtaa; aalto kaatuis suoraan mun niskaan! shit! turn fast huutaa kaikki, mut en ehtiny, jain poikittain aallon eteen ja ajattelin et nyt tuli kuolema. Aalto hyokkas niskaan ja se oli elamani pesukone. Lauta hakkas paahan, enka meinannu paasta pintaan ollenkaan. Ja kun viimein paasin niin uus jattilainen hyokkas paalle ja uus pesukone pesu, taas pintaan ja uus tulossa. Kimbo yritti viela huitoa et yrittaisin takasin, mut eipa onnistunu, mun kadet oli niin maitohapoilla et tuskin pystyin uimaan ja en ollu saanu vedettya henkea ihan liian pitkaan aikaan. rysahdin laudalle ja annoin aaltojen retuutella mut rantaan. no en kuollu, ja loppupeleissa kaikilla muilla ainaki oli hauskaa :D se oli wipe out of the week, mutta olin myoskin surfer of the week. Ei se helppoo oo se touhu, ja aika pelottavaakin joskus, mut en malta odottaa et paasen vuokraa surffilaudan taalla sydneyssa ja lahtea viela nappaamaan pari isoa nain loman lopuksi.
Niin siis pieni avautuminen tosta surffauksesta, mut en vaan paase oli siita miten siippaa se oli!!! mun on pakko paasta tanne takas HETI! suomessa ei voi surffata.. :( Nyt oon sitten sydneyssa ja vikat paivat edessa. NOUUU!! huomenna meilla on reunion maijan surffijenmgin kanssa ja ainiin, eilen tapasin suomalaisia, Reetan, Eeron, Robiksen ja Juuson :D sattumalta kaikki oltiin taalla. nojoo, nettiaika loppuu ja aurinko tuli esiin. Bondi beach kutsuu, vamos!
perjantai 20. helmikuuta 2009
sunnuntai 8. helmikuuta 2009
elama jatkuu...
helloo!
majailen siis yhakin ihastuttavassa Byron Bayssa. Oon vissiin viihtyny taalla viikon?! Kaikki kasitys ajasta, paivasta, paivamaarista on taysin kadonnu! Taalla ei voi kun olla lomalla... Nou ressi! En oo suoraan sanottuna tehnyt yhtaan mitaan kuluneen viikon aikana. Taa paikka on aika pieni kun sen oppii tuntemaan, pari katua ja siina se. Mun kuluneen viikon ohjelma on siis ollu unta aina yli puolen paivan, lopulta aurinko aina houkuttelee liikaa ja vedan bikinit paalle ja kavelen 50m rannalle. Se ranta on aivan mahtava, paljon surffereita, ihanat aallot ja maisemat, yleensa ollaan viihdytty siella koko paiva, koska siella on ihanaa ja myoskin koska ei taalla voi tehda mitaan muuta!! Tietty shoppailla, mut oon kolunnu naa kaupat jo niin tarkasti et mulle jo melkeen nauretaan ku meen niihin aina vaan uudestaan, taalla on siis pienet piirit!
Oon myoskin hostellin viereisen Sub Wayn, Sushi baarin ja nuudeli boxin kanta-asiakas. Mika ruokavalio! Onneks taalla ei oo makkia.. Mut pienista piireista puheenollen, oon aivan ihastunut meijan hostelliin! Alan pikkuhiljaa kuulua kalustoon kun oon hengaillu siella jo niin kauan. Mun room matet on vaihtunut monen monta kertaa, tanaan juuri mennaan jaahyvaisbisselle yhen brittijengin kanssa kun he poistuvat hoodeilta. Mut siis se on ihan mahtavalla paikalla - lahella kaikkea, ja aina iltasin sinne keraantyy iso jengi juomaan ja seurustelemaan. Kaikki muutkin siella tuntevat olensa melko kotoisaksi, meijan huoneen ovi on kaytannossa ollu auki siita asti kun saavuin, jengia tulee ja menee...
Niin no yhen reissun ma itseasiassa tein taalla, nimittain sinne Nimbiniin. Se oli aikamoinen kokemus :D siita lisaa joskus... Ja eilen kappailtiin Tuulian kanssa kuuluisalle Byron Bayn majakalle kattomaan auringon laskua. Se oli ihmeellista! Oltiin ihan aimana kuinka kaunista siella olikaan kun vihdoin paas huipulle... Molemmat oli ihan kananlihalla, todettiin seisovamme taivaanportilla, todellakin tunnin hikoilun ja kapuamisen arvosta!!! Huomenna alan sitten urheilemaan todenteolla, oon nimittain varannu melonta retken merelle. Saa naha kestaako kunto, mut siis tarkotuksena on meloa kattomaan delfiineja, kilppareita ja valaita. Toivottavasti aallot ei kaada mun venetta!
Mitas muuta.. Niin no viihdyn taalla siis viela tosiaan torstaihin saakka, jolloin suuntaan takasin pohjoseen, Surfers Paradise odottaa. Pari yota siella ja sit takas Byroniin viikonlopuks. Maanataina onkin sitten aika suunnata jo kohti Sydneyta (NOOOU! onks mun matka muka jo kohta ohi??!) mut ei mikaan hassumpi tapa matkata alas rannikkoa, oon nimittain varannu 5 paivan surffileirin, eli siis lahetaan maanantaina Byronista ja yovytaan joka yo jossain eri mestassa ja samalla matkataan kohti Sydneyta. Oon kuullu leirista pelkkaa hyvaa, enka malta odottaa!! Tanaan varasin just hostellit ja kaikki Sydneyta varten, eli loppumatkan kaikki asumukset sun muut on nyt vihdoin buukattu. Halleluja!
Nyt alan suunnata Tuulian hostellille kun tytot vapautuvat toistaan. Vois vaikka menna paikkareille niiden hostellille, kun se piha on taynna riippukeinuja missa voi hengailla. Voi tata elaman helppoutta. Ei taalta malttais lahtea! Miksei ihmiset vois olla nain rempseita ja rentoja kaikkialla?!
majailen siis yhakin ihastuttavassa Byron Bayssa. Oon vissiin viihtyny taalla viikon?! Kaikki kasitys ajasta, paivasta, paivamaarista on taysin kadonnu! Taalla ei voi kun olla lomalla... Nou ressi! En oo suoraan sanottuna tehnyt yhtaan mitaan kuluneen viikon aikana. Taa paikka on aika pieni kun sen oppii tuntemaan, pari katua ja siina se. Mun kuluneen viikon ohjelma on siis ollu unta aina yli puolen paivan, lopulta aurinko aina houkuttelee liikaa ja vedan bikinit paalle ja kavelen 50m rannalle. Se ranta on aivan mahtava, paljon surffereita, ihanat aallot ja maisemat, yleensa ollaan viihdytty siella koko paiva, koska siella on ihanaa ja myoskin koska ei taalla voi tehda mitaan muuta!! Tietty shoppailla, mut oon kolunnu naa kaupat jo niin tarkasti et mulle jo melkeen nauretaan ku meen niihin aina vaan uudestaan, taalla on siis pienet piirit!
Oon myoskin hostellin viereisen Sub Wayn, Sushi baarin ja nuudeli boxin kanta-asiakas. Mika ruokavalio! Onneks taalla ei oo makkia.. Mut pienista piireista puheenollen, oon aivan ihastunut meijan hostelliin! Alan pikkuhiljaa kuulua kalustoon kun oon hengaillu siella jo niin kauan. Mun room matet on vaihtunut monen monta kertaa, tanaan juuri mennaan jaahyvaisbisselle yhen brittijengin kanssa kun he poistuvat hoodeilta. Mut siis se on ihan mahtavalla paikalla - lahella kaikkea, ja aina iltasin sinne keraantyy iso jengi juomaan ja seurustelemaan. Kaikki muutkin siella tuntevat olensa melko kotoisaksi, meijan huoneen ovi on kaytannossa ollu auki siita asti kun saavuin, jengia tulee ja menee...
Niin no yhen reissun ma itseasiassa tein taalla, nimittain sinne Nimbiniin. Se oli aikamoinen kokemus :D siita lisaa joskus... Ja eilen kappailtiin Tuulian kanssa kuuluisalle Byron Bayn majakalle kattomaan auringon laskua. Se oli ihmeellista! Oltiin ihan aimana kuinka kaunista siella olikaan kun vihdoin paas huipulle... Molemmat oli ihan kananlihalla, todettiin seisovamme taivaanportilla, todellakin tunnin hikoilun ja kapuamisen arvosta!!! Huomenna alan sitten urheilemaan todenteolla, oon nimittain varannu melonta retken merelle. Saa naha kestaako kunto, mut siis tarkotuksena on meloa kattomaan delfiineja, kilppareita ja valaita. Toivottavasti aallot ei kaada mun venetta!
Mitas muuta.. Niin no viihdyn taalla siis viela tosiaan torstaihin saakka, jolloin suuntaan takasin pohjoseen, Surfers Paradise odottaa. Pari yota siella ja sit takas Byroniin viikonlopuks. Maanataina onkin sitten aika suunnata jo kohti Sydneyta (NOOOU! onks mun matka muka jo kohta ohi??!) mut ei mikaan hassumpi tapa matkata alas rannikkoa, oon nimittain varannu 5 paivan surffileirin, eli siis lahetaan maanantaina Byronista ja yovytaan joka yo jossain eri mestassa ja samalla matkataan kohti Sydneyta. Oon kuullu leirista pelkkaa hyvaa, enka malta odottaa!! Tanaan varasin just hostellit ja kaikki Sydneyta varten, eli loppumatkan kaikki asumukset sun muut on nyt vihdoin buukattu. Halleluja!
Nyt alan suunnata Tuulian hostellille kun tytot vapautuvat toistaan. Vois vaikka menna paikkareille niiden hostellille, kun se piha on taynna riippukeinuja missa voi hengailla. Voi tata elaman helppoutta. Ei taalta malttais lahtea! Miksei ihmiset vois olla nain rempseita ja rentoja kaikkialla?!
sunnuntai 1. helmikuuta 2009
hippielamaa Byronissa
Matka edennyt Noosa -> Brisbane -> Byron Bay. Tosissaan vietin Noosassa ihastuttavat muutama paivaa. Ranta oli aivan fantastinen, ihan kirkasta vetta, kaloja vaan parveili kaikkialla ja paljon suffaajia. No niita on kylla kaikkialla. Matka jatkui tossa yks paiva taannoin kohti Brisbanea, mina ja Harriet ja Veronica (siis ne saksalaiset) matkattiin yhdessa meidan viimeista yhteista etappia kohti. Saavuttiin Brisbaneen illansuussa ja erottiin omiin asumuksiimme. Niilla asu joku kaveri siella jonka luona ne asu ja ma asuin ihan keskustan kupeessa hostellissa. Kaikki oli aika vasyneita Noosan reiveista ja ma vedin antibiootteja, joten ilta ja koko Brisbane oli kovin hiljanen.
Vedin sikeita (epailmastoidussa 7 miehen hardellihuoneessa) lahes 20h, jonka jalkeen olo oli ihan ok. Hyppasin jaloilleni ja kavin tutkimassa hoodeja. Taas tuli shoppailtua, oijoi. Muuten Brisbane oli ihan jees, siis no semmonen kaupunki, mut sielta puuttu yks elintarkea juttu: ranta!! Taa ei ollu selvastikkaan mun mesta. Sanoinkin hyvastit Veronicalle ja Harrietille (tosin tapaan ne todennakosesti viela Sydneyssa, kun he paattivatkin pidentaa lomaansa ja jaavat asumaan tanne viela hetkeksi, horaay!) ja hyppasin bussin kyytiin seuraavana aamuna. Tarkoituksenahan oli pysahtya pariksi yoksi Surfes Paradiseen ja siita sitten Byroniin, mutta olin viela sen verran puolikuntoisena etta Surfers jai valiin talta eraa (kantaa nimittain aikamoista party cityn mainetta taalla, ja ajattelin et kroppa ei ehka kestais viela...) ja suuntasin suoraan kohti Byron Bayta.
Tuulia odottelikin mua jo bussipysakilla, ja lahdettiin etsimaan mulle hostellia. En ollu varannu mitaan, ku en jaksanu mutta onnekseni loytyi yksi ihan jees hostelli, missa oli tilaa. Heti seuraavana aamuna tosin muuten toiseen hostelliin, mika on nyt ihan keskustassa (siis ei taa kylla mikaan iso paikka oo) mut ja siis aivan biitsin tuntumassa, AH! Asun 16 h:n dormissa, mut en oo ees tyyliin nahny ketaan mun kamppiksista, ku ei kukaan viitti taalla sisalla hengailla. Taa on nimittain aivan helmi mesta! Kaikkein paras tahan mennessa!! Ei ihmiset tosiaan turhaan tata oo hehkuttanu... Meno on erittain rentoa, ihmiset kulkee paljain jaloin ja rastat paassa. Surffilaudat kainalossa.. Reggae soi :) Paikalla on suurimmaksi osaksi nuorisoa, pari vanhempaa pappaa rastat paassa myymassa taikakekseja ja sienia.
Oon buukannu itteni tanne ainaki viikoksi, varmasti jaan viela toiseksikin. Tosin pitaa jattaa tilaa surffileirille, yritetaan jarjestaa tuulian kanssa aikaa et mentais sellaselle 2 yon ja 3 paivan campille SpotX:aan. Siella pitais olla mageet aallot ja villidelfiineja... aijai. Ajattelin myos harjotella vahan etukateen ja ottaa paivan kurssin vaikka talla viikolla. Nahtavaksi jaa onko musta miesta haastamaan noita aaltoja, jarjettoman kokosia!! Ai ja tuuliaa ja sen kaverii poltti meduusat aika pahasti ku ne oli surffaa, joten pieni paniikki tassa, mut toisaalta eihan ne siihen kuollu.
Huomenna mul on paiva reissu Nimbiniin, se on semmonen minikyla tassa lahella ja maine on noh... :D hipahtava. Saa nahda mita sielta loytyy, innolla odotan! Ja sitten viela elainuutisia; taalla vetelee semmosii metrin pitusii liskoja, ne on kyl tosi sopoja mut saikayttelee vahan kun juoksee jalkojen yli. Ne asuu siella tuulian hostellissa, missa oon oikeestaan joka ilta nyt ollu. Se on ihan keskella ei mitaan, ja vahan erilaista porukkaa. Mut hyva meininki, vaikkakin sairaan pelottava matka junaraiteiden yli takas mun hostelliin. Mut tanaan ollaan meilla, siis mun hostellissa niin ei tarvi panikoida. Niin ja sushia on taas syoty. Paljon.
Mut eipa tassa, ma rentoilen (vihdoinkin! ja ei vois kylla parempaa paikkaa siihen tarkotukseen loytaa..) vois vaikka menna biitsille ja ostamaan jotain kokkailtavaa illaksi. Byron vaikenee, hyvasti :)
ja ps. mamma ja pappa siella niin mun masteri workii taas! wohoo!
Vedin sikeita (epailmastoidussa 7 miehen hardellihuoneessa) lahes 20h, jonka jalkeen olo oli ihan ok. Hyppasin jaloilleni ja kavin tutkimassa hoodeja. Taas tuli shoppailtua, oijoi. Muuten Brisbane oli ihan jees, siis no semmonen kaupunki, mut sielta puuttu yks elintarkea juttu: ranta!! Taa ei ollu selvastikkaan mun mesta. Sanoinkin hyvastit Veronicalle ja Harrietille (tosin tapaan ne todennakosesti viela Sydneyssa, kun he paattivatkin pidentaa lomaansa ja jaavat asumaan tanne viela hetkeksi, horaay!) ja hyppasin bussin kyytiin seuraavana aamuna. Tarkoituksenahan oli pysahtya pariksi yoksi Surfes Paradiseen ja siita sitten Byroniin, mutta olin viela sen verran puolikuntoisena etta Surfers jai valiin talta eraa (kantaa nimittain aikamoista party cityn mainetta taalla, ja ajattelin et kroppa ei ehka kestais viela...) ja suuntasin suoraan kohti Byron Bayta.
Tuulia odottelikin mua jo bussipysakilla, ja lahdettiin etsimaan mulle hostellia. En ollu varannu mitaan, ku en jaksanu mutta onnekseni loytyi yksi ihan jees hostelli, missa oli tilaa. Heti seuraavana aamuna tosin muuten toiseen hostelliin, mika on nyt ihan keskustassa (siis ei taa kylla mikaan iso paikka oo) mut ja siis aivan biitsin tuntumassa, AH! Asun 16 h:n dormissa, mut en oo ees tyyliin nahny ketaan mun kamppiksista, ku ei kukaan viitti taalla sisalla hengailla. Taa on nimittain aivan helmi mesta! Kaikkein paras tahan mennessa!! Ei ihmiset tosiaan turhaan tata oo hehkuttanu... Meno on erittain rentoa, ihmiset kulkee paljain jaloin ja rastat paassa. Surffilaudat kainalossa.. Reggae soi :) Paikalla on suurimmaksi osaksi nuorisoa, pari vanhempaa pappaa rastat paassa myymassa taikakekseja ja sienia.
Oon buukannu itteni tanne ainaki viikoksi, varmasti jaan viela toiseksikin. Tosin pitaa jattaa tilaa surffileirille, yritetaan jarjestaa tuulian kanssa aikaa et mentais sellaselle 2 yon ja 3 paivan campille SpotX:aan. Siella pitais olla mageet aallot ja villidelfiineja... aijai. Ajattelin myos harjotella vahan etukateen ja ottaa paivan kurssin vaikka talla viikolla. Nahtavaksi jaa onko musta miesta haastamaan noita aaltoja, jarjettoman kokosia!! Ai ja tuuliaa ja sen kaverii poltti meduusat aika pahasti ku ne oli surffaa, joten pieni paniikki tassa, mut toisaalta eihan ne siihen kuollu.
Huomenna mul on paiva reissu Nimbiniin, se on semmonen minikyla tassa lahella ja maine on noh... :D hipahtava. Saa nahda mita sielta loytyy, innolla odotan! Ja sitten viela elainuutisia; taalla vetelee semmosii metrin pitusii liskoja, ne on kyl tosi sopoja mut saikayttelee vahan kun juoksee jalkojen yli. Ne asuu siella tuulian hostellissa, missa oon oikeestaan joka ilta nyt ollu. Se on ihan keskella ei mitaan, ja vahan erilaista porukkaa. Mut hyva meininki, vaikkakin sairaan pelottava matka junaraiteiden yli takas mun hostelliin. Mut tanaan ollaan meilla, siis mun hostellissa niin ei tarvi panikoida. Niin ja sushia on taas syoty. Paljon.
Mut eipa tassa, ma rentoilen (vihdoinkin! ja ei vois kylla parempaa paikkaa siihen tarkotukseen loytaa..) vois vaikka menna biitsille ja ostamaan jotain kokkailtavaa illaksi. Byron vaikenee, hyvasti :)
ja ps. mamma ja pappa siella niin mun masteri workii taas! wohoo!
maanantai 26. tammikuuta 2009
elamysmatkailua
oijoi, aikaa on vierahtany paljon ja oon ollu niin bisi etten oo ehtiny koneelle lahes ollenkaan! mutta matkani on siis edennyt aina Noosaan saakka, Hervey Bayn ja Fraser Islandin kautta. Hervey Bay oli ihana lomakyla, aika pieni tosin, mutta siis meijan Fraser safarin lahtopiste. Saavuttiin sinne paivaa ennen itse trippia, meilla oli silloin paivalla pieni briiffi mita tuleman piti ja ryhmiin jako. Oltiin ihan paiseissa ku oltiin kuultu kaikilta et reissu voi onnistua vain jos on hyva ryhma. Ja kannatti kuulema toivoa rahvaita miehia, koska itse camping olisi aikamoinen urakka. No pieneksi ikavakseni en ollut samassa ryhmassa saksa-ystavieni kanssa, mutta suuremmaksi iloksi ryhmani oli suuremmoinen!
Meita oli 11 henkea, 7 hengen brittipoikajengi, 2 britti tyttoa, 1 ruotsalainen tytto ja meitsi. Kaikki ihan sika mukavia, tosin pieni paniikki iski kun se brittiaksentti on joskus niin helkkarin vaikee ymmartaa ja varsinki kun ne keskustelee toistensa kanssa niin helou vaan, must tuntuu valilla et ei ne ees puhu englantia. whatwhatwhaaat! No anyways ongelmia ei juuri tullut - mita nyt missasin muutaman vitsin, mutta muuten pysyin karryilla. Tosiaan mentiin shoppailemaan meijan jengin kanssa ruoat reissua varten ja sovittiin tallit seuraavaks aamuks 6.30. Oijoi..
Aamulla pistettiin jeeppi kasaan (tai siis teltat, ruokavalineet ja ruoka autoon) ja menoks. Ajettiin lautalle ja lautta vei meidat saarelle. Haita ei nakyny, mut meduusoja taas paljon. Saavuttiin siis puolen paivan maissa Fraserille, missa se seikkailu sitten alkoikin. Tosiaan tiet oli aikamoiset ja takapenkkilaiset hyppi toyssyjen takia n. puolmetria irti penkista. Eksyttiin tietty ekaks, ja kun loydettiin eka mesta missa voi pysahtya; central station, niin ystavamme,sade yllatti. Oh well, ei mahtanu mitaan, paatettiin hurauttaa yhen jarven rantaan, kun uidessa kastuis kuitenki. Onneks saa kuitenkin selkis vahan ja paastiin pulikoimaan ihanaan, turkoosiin ja kristallin kirkkaaseen jarveen. Tassa vaiheessa paivaa porukka alko olla nalkanen ja paatettiin suunnata meijan yopymispaikalle, sellaseen leirialueeseen yhen jarven rannassa. Vaannettiin teltat kokoon (ja siis mun ryhma oli ihan mahtava: eihan mulle ees jaany mitaan tekemista kun naa brittihurmurit hoiti kaikki hommat meidan tyttojen puolesta) ja ajateltiin lounastaa. No jopas sattuikin, meilla oli nimittain liikaa jaita meijan lihakylmiossa ja kaikki liha oli jaassa.. Hmm. Hetki siina pahkailtiin, mutta lopulta jengi oli niin nalkanen et vedettiin vaan leipaa ja jaista meetvurstia. Ja hyvalta maistu. Ai niin ja taas sato, joten hengailtiin lahinna teltoissa.
No aikaa kului ja alettiin hieman huolestua kun meita oli yhteensa 4 ryhmaa liikenteessa ja naytti silta etta olimme ainoat leirialueella. Kaikkien oli siis tarkotus yopya siella. Aikaa kului lisaa ja alettiin jo epailla omaa sijaintiamme niin paljon etta lahdettiin etsimaan muita, mutta kaikin puolin vaikutti kuitenkin silta etta oltiin oikeassa paikassa. Lopulta, n.3 h meidan saapumisen jalkeen 3 muutakin ryhmaa kaahasi sisaan, ja tunnelma nousi heti huomattavasti. Kaikki sai leirit kasaan ja alotti BBQ paivallisen kokkaamisen. Viinihanat auki ja tunnelma oli katossa! Syotiin ja juotiin ja oltiin jarven rannalla ihailemassa tahtia kunnes yo koitti. Kommittiin telttoihimme ja unta palloon. No itsehan missasin paljon tan yon aikana, koska olen tunnettu melko sikeasta unestani, mutta nain sattui: lahes heti kun jengi kavi nukkumaan alkoi sade. Seuraavaksi salamoi. Se oli hurja myrsky. 4 telttaa, 11 ihmista. 3 telttaa vuotaa. (meitsi nukkuu) muut heraa. vetta on noin 15 senttia 3 teltan pohjalla. 9 ihmista juoksee autoon. Auto vuotaa myos. Skandinavia teltta (sisaltaen minut, ruotsalaisen tyton ja myohemmin vetta pakenevan brittipojan) sailyy kuivana. Jes! 7 tunnin younet ja meitsi heraa virkeana. Kommin ulos teltasta ja ihmettelin kun jengi istu autossa hieman akasen olosena.. Kaikki oli niin markaa!!
Tuona aamuna tunnelma ei tosiaan ollut ihan katossa, ainut vitsi tuntui olevan etta skandinavia sailyi kuivana ja et ma en heranny koko yon aikana. Olin siis ainut koko leirikylassa joka nukku lapi koko yon. Mitka unen lahjat! No siina oli sitten pakko pistaa litimarat teltat kasaan ja pakata auto. Meilla oli kiire rannalle, koska rannalla ajo aikaa oli vaan 8-16 koska nousuvesi oli poissa silloin ja tarkoitus oli nahda paljon! Kurvattiin koko karavaanimme kera rannalle a kaikki ei ollutkaan ihan niinkuin piti... Hiekan oli tarkotus olla kovaa, niin et sen paalla olis hyva ajaa, mut vesi olikin niin korkella etta jouduttiin pehmeelle hiekalle. Taakin viela. No todettiin et jouduttais vaihtaa suunnitelmia, koska silla vauhdilla ei kerettais mitenkaan rannan toiseen paahan ja takas ennen nousuvetta. Paatettiin ajaa yhelle jarvelle, mutta matkalla hiekka alkoi muuttua kovemmaksi ja ajteltiin yrittaa ehtia ylos asti. Onneks ajettiin, koska se oli tosiaan nakemisen arvosta! Kiivettiin kalliolle ja sielta oli ihan mielettomat maisemat merelle ja itse saarelle. Treffattiin siella muutkin ryhmat ja monet tuntu pohtivan tulevan yon kohtaloa. Fakta oli etta meilla on 1 vedenpitava teltta ja auto missa siis vois nukkua. 11 ihmista. not good. Jotkut puhu kotiinlahtemisesta jotkut hostellin etsimisesta.
Kaytiin viela katsastamassa muutamat jarvet, yhessa ui kilppareita ja kaarmeita, ei hutellu menna sekaan ja yks oli taas ihana turkoosijarvi, jossa polskuteltiin pidempaan. Kavi ilmi, etta jossain lahistolla olisi jonkilainen retkeilymesta, missa vois saada katon paan paalle ja paatettiin tsekata. Paikka oli tosiaan semmonen leirikyla, missa sai katon telttojen ylle ja katosta oli verkot alas ettei elaimet paasis sisaan. Paikan omistaja oli mukava aussiheppu, joka jarkkas meille viela patjat puulattialle, joten olimme jotakuinkin turvassa yota varten. Kun saatiin patjat lattialle kaikki sammahti saman tien. Matka oli ollut tahan mennessa melko rankka. Paikkarit teki kuitenkin ihmeita ja heratessamme paatettiin laittaa padat porisemaan ja kokattiin pastaa ja jauhelihaa. Nam. Nautittiin miilia kaikessa rauhassa katoksen alla, kunnes pyotaan hyppasi joku huge karvahamahakki!! Se oli ihan jarjettoman kokonen. Kaikki pomppas pystyyn ja pakoon. AAk! Siis se oli mun kammenen kokonen ja liikku niin njopeesti. Jatkettiinkin paivallista tuoleilla seisten koska hamppis katos jonnekki lattion rakoon eika kukaan juuri halunnut roikottaa jalkoja maassa.
Myohemmin tama aussiheppu valisti meita etta australiassa on 2 erittain vaarallista hamahakkilajia. Toisen lajikkeen edustaja edusti ruokailukatoksen katossa ja toinen loytyi katoksen takaa. Oh man, taahan on vaarallista! Saaatiin ruokailumme turvallisesti paatokseen ja vedettiin viinitonkat esiin. Joutiin ja seurusteltiin kunnes meidat kutsuttiin alas noution aareen, missa taa aussiheppu esitti meille aborginaalin tanssin. Laulettiin, naurettiin ja tanssittiin oudosti. Myohemmin yritin viela soittaa semmosta puhallin vehjetta, mut ei onnistunu, nauratti ihan liikaa semmonen touhu. Mut siis good times. Kavely takas meidan leiriin oli semi pelottava, tietoisena killerihamahakeista ja dingoista(en tiia mika se on suomeks, mut joku villikoira, ja niita vilisi siella joka puolella). Tanakin yona satoi kaatamalla, mutta me sailyttiin kuivana ja kaikki sai hyvat younet talla kertaa. Tosin torakoita vilisi meidan paalla, mutta ne on jo mun kaiffareit nykyaan.
Aamulla jalleen kimpsut kasaan, oli viela pari jarvea tutkimatta. Saa oli itseasiassa ihan hyva ja meilla oli hyva fiilis. Tietty kun paatettiin pysahtya ja paistaa makkaroita lounaaksi niin sade yllatti, mut se n yt oli vaan piste i:n paalle :D Siita sitten vaan takas lautalle ja seikkailu oli ohi. Huh. Ma en tieda mita mielta ma olin koko matkasta, sanoisin et en varmaan ikina tekis sita uudelleen, mut oon niin ilonen et tein. Pain and Joy. Ma olin vaan niin ilonen mun ryhmasta, silla vaikka valilla sen saan kanssa fiilikset meinas laskea, mut naa huumoriveikot piti tunnelmaa jatkuvasti ylla ja kaikki niista oli aivan mielottomia tyyppeja.
Yovyttiin viela yks yo Hervey Bayssa, mut oli siirretty naitten poikien huoneeseen joten sain nauttia heidan seurastaan kylliksi. Mentiin ulos koko safarijengin kanssa, hyva ilta, aikamoinen kokemus takana, mutta paljon jai kateen. Oli tosi haikeeta jattaa hyvastit naille kavereille, kun ne suuntas ylos pohjoseen ja ma jatkoin alas etelaan. Mut sita se on reissussa.
Kaiken tohinan keskella olin unohtanu varata bussit ja hostellit Noosaan, joten joudun yopymaan Herveyssa viela yhden yon. Seuraavana paivana matkasin (siis eilen) Noosaan ja saksa-ystavani tulivat perassani tanaan. Tapasin taalla mun kaksosen, yhen ruotsalaisen tyton jossa on ihmeellisen paljon samaa kuin mussa. Tullaan vaan niin hyvin toimeen! Eilen oli tosiaan suuret karnevaalit, kun oli Australia Day. Meilla oli bileet taalla hostellilla ja niista toipumiseen ollaankin kaytetty taa paiva rannalla. Tanaan on vuorossa beach party, mita sitten tarkkoitaneekin luulisi selviavan kohta. Oon myoskin sen verran ihastunut Noosaan etta jaan tanne viela ainakin pariksi yoksi, jonka jalkeen todennakosesti jatkan kohti Brisbanea.
Okei oon ehka viettany jonkun tunnin tassa kirjottaessa, etta toivottvasti nautitte siella ;) pailaillaan!
Meita oli 11 henkea, 7 hengen brittipoikajengi, 2 britti tyttoa, 1 ruotsalainen tytto ja meitsi. Kaikki ihan sika mukavia, tosin pieni paniikki iski kun se brittiaksentti on joskus niin helkkarin vaikee ymmartaa ja varsinki kun ne keskustelee toistensa kanssa niin helou vaan, must tuntuu valilla et ei ne ees puhu englantia. whatwhatwhaaat! No anyways ongelmia ei juuri tullut - mita nyt missasin muutaman vitsin, mutta muuten pysyin karryilla. Tosiaan mentiin shoppailemaan meijan jengin kanssa ruoat reissua varten ja sovittiin tallit seuraavaks aamuks 6.30. Oijoi..
Aamulla pistettiin jeeppi kasaan (tai siis teltat, ruokavalineet ja ruoka autoon) ja menoks. Ajettiin lautalle ja lautta vei meidat saarelle. Haita ei nakyny, mut meduusoja taas paljon. Saavuttiin siis puolen paivan maissa Fraserille, missa se seikkailu sitten alkoikin. Tosiaan tiet oli aikamoiset ja takapenkkilaiset hyppi toyssyjen takia n. puolmetria irti penkista. Eksyttiin tietty ekaks, ja kun loydettiin eka mesta missa voi pysahtya; central station, niin ystavamme,sade yllatti. Oh well, ei mahtanu mitaan, paatettiin hurauttaa yhen jarven rantaan, kun uidessa kastuis kuitenki. Onneks saa kuitenkin selkis vahan ja paastiin pulikoimaan ihanaan, turkoosiin ja kristallin kirkkaaseen jarveen. Tassa vaiheessa paivaa porukka alko olla nalkanen ja paatettiin suunnata meijan yopymispaikalle, sellaseen leirialueeseen yhen jarven rannassa. Vaannettiin teltat kokoon (ja siis mun ryhma oli ihan mahtava: eihan mulle ees jaany mitaan tekemista kun naa brittihurmurit hoiti kaikki hommat meidan tyttojen puolesta) ja ajateltiin lounastaa. No jopas sattuikin, meilla oli nimittain liikaa jaita meijan lihakylmiossa ja kaikki liha oli jaassa.. Hmm. Hetki siina pahkailtiin, mutta lopulta jengi oli niin nalkanen et vedettiin vaan leipaa ja jaista meetvurstia. Ja hyvalta maistu. Ai niin ja taas sato, joten hengailtiin lahinna teltoissa.
No aikaa kului ja alettiin hieman huolestua kun meita oli yhteensa 4 ryhmaa liikenteessa ja naytti silta etta olimme ainoat leirialueella. Kaikkien oli siis tarkotus yopya siella. Aikaa kului lisaa ja alettiin jo epailla omaa sijaintiamme niin paljon etta lahdettiin etsimaan muita, mutta kaikin puolin vaikutti kuitenkin silta etta oltiin oikeassa paikassa. Lopulta, n.3 h meidan saapumisen jalkeen 3 muutakin ryhmaa kaahasi sisaan, ja tunnelma nousi heti huomattavasti. Kaikki sai leirit kasaan ja alotti BBQ paivallisen kokkaamisen. Viinihanat auki ja tunnelma oli katossa! Syotiin ja juotiin ja oltiin jarven rannalla ihailemassa tahtia kunnes yo koitti. Kommittiin telttoihimme ja unta palloon. No itsehan missasin paljon tan yon aikana, koska olen tunnettu melko sikeasta unestani, mutta nain sattui: lahes heti kun jengi kavi nukkumaan alkoi sade. Seuraavaksi salamoi. Se oli hurja myrsky. 4 telttaa, 11 ihmista. 3 telttaa vuotaa. (meitsi nukkuu) muut heraa. vetta on noin 15 senttia 3 teltan pohjalla. 9 ihmista juoksee autoon. Auto vuotaa myos. Skandinavia teltta (sisaltaen minut, ruotsalaisen tyton ja myohemmin vetta pakenevan brittipojan) sailyy kuivana. Jes! 7 tunnin younet ja meitsi heraa virkeana. Kommin ulos teltasta ja ihmettelin kun jengi istu autossa hieman akasen olosena.. Kaikki oli niin markaa!!
Tuona aamuna tunnelma ei tosiaan ollut ihan katossa, ainut vitsi tuntui olevan etta skandinavia sailyi kuivana ja et ma en heranny koko yon aikana. Olin siis ainut koko leirikylassa joka nukku lapi koko yon. Mitka unen lahjat! No siina oli sitten pakko pistaa litimarat teltat kasaan ja pakata auto. Meilla oli kiire rannalle, koska rannalla ajo aikaa oli vaan 8-16 koska nousuvesi oli poissa silloin ja tarkoitus oli nahda paljon! Kurvattiin koko karavaanimme kera rannalle a kaikki ei ollutkaan ihan niinkuin piti... Hiekan oli tarkotus olla kovaa, niin et sen paalla olis hyva ajaa, mut vesi olikin niin korkella etta jouduttiin pehmeelle hiekalle. Taakin viela. No todettiin et jouduttais vaihtaa suunnitelmia, koska silla vauhdilla ei kerettais mitenkaan rannan toiseen paahan ja takas ennen nousuvetta. Paatettiin ajaa yhelle jarvelle, mutta matkalla hiekka alkoi muuttua kovemmaksi ja ajteltiin yrittaa ehtia ylos asti. Onneks ajettiin, koska se oli tosiaan nakemisen arvosta! Kiivettiin kalliolle ja sielta oli ihan mielettomat maisemat merelle ja itse saarelle. Treffattiin siella muutkin ryhmat ja monet tuntu pohtivan tulevan yon kohtaloa. Fakta oli etta meilla on 1 vedenpitava teltta ja auto missa siis vois nukkua. 11 ihmista. not good. Jotkut puhu kotiinlahtemisesta jotkut hostellin etsimisesta.
Kaytiin viela katsastamassa muutamat jarvet, yhessa ui kilppareita ja kaarmeita, ei hutellu menna sekaan ja yks oli taas ihana turkoosijarvi, jossa polskuteltiin pidempaan. Kavi ilmi, etta jossain lahistolla olisi jonkilainen retkeilymesta, missa vois saada katon paan paalle ja paatettiin tsekata. Paikka oli tosiaan semmonen leirikyla, missa sai katon telttojen ylle ja katosta oli verkot alas ettei elaimet paasis sisaan. Paikan omistaja oli mukava aussiheppu, joka jarkkas meille viela patjat puulattialle, joten olimme jotakuinkin turvassa yota varten. Kun saatiin patjat lattialle kaikki sammahti saman tien. Matka oli ollut tahan mennessa melko rankka. Paikkarit teki kuitenkin ihmeita ja heratessamme paatettiin laittaa padat porisemaan ja kokattiin pastaa ja jauhelihaa. Nam. Nautittiin miilia kaikessa rauhassa katoksen alla, kunnes pyotaan hyppasi joku huge karvahamahakki!! Se oli ihan jarjettoman kokonen. Kaikki pomppas pystyyn ja pakoon. AAk! Siis se oli mun kammenen kokonen ja liikku niin njopeesti. Jatkettiinkin paivallista tuoleilla seisten koska hamppis katos jonnekki lattion rakoon eika kukaan juuri halunnut roikottaa jalkoja maassa.
Myohemmin tama aussiheppu valisti meita etta australiassa on 2 erittain vaarallista hamahakkilajia. Toisen lajikkeen edustaja edusti ruokailukatoksen katossa ja toinen loytyi katoksen takaa. Oh man, taahan on vaarallista! Saaatiin ruokailumme turvallisesti paatokseen ja vedettiin viinitonkat esiin. Joutiin ja seurusteltiin kunnes meidat kutsuttiin alas noution aareen, missa taa aussiheppu esitti meille aborginaalin tanssin. Laulettiin, naurettiin ja tanssittiin oudosti. Myohemmin yritin viela soittaa semmosta puhallin vehjetta, mut ei onnistunu, nauratti ihan liikaa semmonen touhu. Mut siis good times. Kavely takas meidan leiriin oli semi pelottava, tietoisena killerihamahakeista ja dingoista(en tiia mika se on suomeks, mut joku villikoira, ja niita vilisi siella joka puolella). Tanakin yona satoi kaatamalla, mutta me sailyttiin kuivana ja kaikki sai hyvat younet talla kertaa. Tosin torakoita vilisi meidan paalla, mutta ne on jo mun kaiffareit nykyaan.
Aamulla jalleen kimpsut kasaan, oli viela pari jarvea tutkimatta. Saa oli itseasiassa ihan hyva ja meilla oli hyva fiilis. Tietty kun paatettiin pysahtya ja paistaa makkaroita lounaaksi niin sade yllatti, mut se n yt oli vaan piste i:n paalle :D Siita sitten vaan takas lautalle ja seikkailu oli ohi. Huh. Ma en tieda mita mielta ma olin koko matkasta, sanoisin et en varmaan ikina tekis sita uudelleen, mut oon niin ilonen et tein. Pain and Joy. Ma olin vaan niin ilonen mun ryhmasta, silla vaikka valilla sen saan kanssa fiilikset meinas laskea, mut naa huumoriveikot piti tunnelmaa jatkuvasti ylla ja kaikki niista oli aivan mielottomia tyyppeja.
Yovyttiin viela yks yo Hervey Bayssa, mut oli siirretty naitten poikien huoneeseen joten sain nauttia heidan seurastaan kylliksi. Mentiin ulos koko safarijengin kanssa, hyva ilta, aikamoinen kokemus takana, mutta paljon jai kateen. Oli tosi haikeeta jattaa hyvastit naille kavereille, kun ne suuntas ylos pohjoseen ja ma jatkoin alas etelaan. Mut sita se on reissussa.
Kaiken tohinan keskella olin unohtanu varata bussit ja hostellit Noosaan, joten joudun yopymaan Herveyssa viela yhden yon. Seuraavana paivana matkasin (siis eilen) Noosaan ja saksa-ystavani tulivat perassani tanaan. Tapasin taalla mun kaksosen, yhen ruotsalaisen tyton jossa on ihmeellisen paljon samaa kuin mussa. Tullaan vaan niin hyvin toimeen! Eilen oli tosiaan suuret karnevaalit, kun oli Australia Day. Meilla oli bileet taalla hostellilla ja niista toipumiseen ollaankin kaytetty taa paiva rannalla. Tanaan on vuorossa beach party, mita sitten tarkkoitaneekin luulisi selviavan kohta. Oon myoskin sen verran ihastunut Noosaan etta jaan tanne viela ainakin pariksi yoksi, jonka jalkeen todennakosesti jatkan kohti Brisbanea.
Okei oon ehka viettany jonkun tunnin tassa kirjottaessa, etta toivottvasti nautitte siella ;) pailaillaan!
maanantai 19. tammikuuta 2009
keinuttaa
Airlie Beach on kohdattu, seka 3 paivan purjehdus Whitsundays-saarilla. Oli kylla semmoset aallot siella merella et yhakin tasapaino hakee aika uhkaavasti, huojuttaa ku humalaista! No eipa siina, oli ihan mahtava reissu. Ensinnakin taa paikka, Airlie Beach on aivan ihana, tammonen etelan lomakaupinki taynna reppumatkaajia. Purjehdukselle lahdettiin lauantaina ja saat sattu ihan mahtavasti. Seilattiin jonnekki Molle-saarelle, ja siis se oli paratiisi. Vedessa veteli ihan jarjettomia fisuja ja papukaijoja pomppi ymparilla. Saarella oli mahdollisuus golfiin, tennikseen yms. mut aika tuntu vaan haviavan kaikkeen muuhun... (paikallisen bungalowibaarin happy hour.?)
Tosiaan saatiin siella saarella BBQ safkaa ja vietettiin kunnon reivit meidan jengin (80 henkea noin) kesken. Siel oli semi tiukka aikataulu - seuraavana aamuna 5.30 heratys ja aamupalalle. Suunnattiin kohti paria mahtavaa biitsi ja vahan snorklausta. Matkalla meidat yllatti ihan mieleton tuuli ja aallot vaan tulvi meijan veneeseen. Se oli aivan hysteerista!! Ihan ku lintsilla, kaikki vaan lens pain veneen seinia, ja kannella pysty melkeen uimaan. Tosin laivan asukeista n.79/80 karahti tassa touhussa, silla arska oli aikamoinen. Itsellakin viela kaunis ruusuinen puna poskilla ja nenassa. Sweet. Kaytiin parilla dipilla snorkkeleiden kera, ja jalleen - olin akvaariossa! Ei juma, yritettiin touhuta mun kalliin investoinnin - vedenkestavan kameran kanssa, mut eihan niista kuvista mitaan tullu :D eikai maha mitaan. Ja aijoo, nain pari meduusaaki, aijai etta riipas sisalmyksia, luulin et kuolema kohtas, mut paasin onneks pakoon eika ne varmaankaan ollu niit tappavia kavereita, ku ne on paljon pienempia!
Joo ja taas purjehdittiin takas saarelle syomaan ja jorailee bungalowissa. Ja sama setti seuraavana aamunakin: 5.30 heratys ja munakkaat naamaan ja sitte boatille. Tassa vaiheessa matka oli jo muutamalle liikaa, laivan tausta taytty yrjolasta. Itse voin oikein mainiosti ja paastiin taas snorkkeloimaan. Tassa mestassa oli kaikkein isoimmat fisut, ja mahtavaa oli niin kuin aina! Pikkuhiljaa suunnattiinkin jo paattia kohti kotisatamaa, Airlie Beachia, jossa meidan oli tarkotus napata rinkat ja suunnata kohti Fraser Islandia, MUTTA yleison painostuksesta meidan on liityttava after party jengiin ja yovyttava viela yksi yo taalla.
Huomenna siis sitten lahto alas etelaan, edessa 16h bussissa, whuppiduu! Mut ei se mitaan, edessa on siis joku super survival safari siella sitte. Pitaa rakennella telttaa ja semmosta. Mutta nyt on myoha, missattiin suureksi ikavaksemme meijan ilmanen paivallinen venejengin kanssa, ku oli niin hyvat shoppailut, oho. Mutta mennaan vetasee pizzat ja sitten kohti Airlie Beachin yota.. Alkoholiahan tuskin tarvitsen, kun oon jo valmiiks nain huojahteleva! Jes.
Tosiaan saatiin siella saarella BBQ safkaa ja vietettiin kunnon reivit meidan jengin (80 henkea noin) kesken. Siel oli semi tiukka aikataulu - seuraavana aamuna 5.30 heratys ja aamupalalle. Suunnattiin kohti paria mahtavaa biitsi ja vahan snorklausta. Matkalla meidat yllatti ihan mieleton tuuli ja aallot vaan tulvi meijan veneeseen. Se oli aivan hysteerista!! Ihan ku lintsilla, kaikki vaan lens pain veneen seinia, ja kannella pysty melkeen uimaan. Tosin laivan asukeista n.79/80 karahti tassa touhussa, silla arska oli aikamoinen. Itsellakin viela kaunis ruusuinen puna poskilla ja nenassa. Sweet. Kaytiin parilla dipilla snorkkeleiden kera, ja jalleen - olin akvaariossa! Ei juma, yritettiin touhuta mun kalliin investoinnin - vedenkestavan kameran kanssa, mut eihan niista kuvista mitaan tullu :D eikai maha mitaan. Ja aijoo, nain pari meduusaaki, aijai etta riipas sisalmyksia, luulin et kuolema kohtas, mut paasin onneks pakoon eika ne varmaankaan ollu niit tappavia kavereita, ku ne on paljon pienempia!
Joo ja taas purjehdittiin takas saarelle syomaan ja jorailee bungalowissa. Ja sama setti seuraavana aamunakin: 5.30 heratys ja munakkaat naamaan ja sitte boatille. Tassa vaiheessa matka oli jo muutamalle liikaa, laivan tausta taytty yrjolasta. Itse voin oikein mainiosti ja paastiin taas snorkkeloimaan. Tassa mestassa oli kaikkein isoimmat fisut, ja mahtavaa oli niin kuin aina! Pikkuhiljaa suunnattiinkin jo paattia kohti kotisatamaa, Airlie Beachia, jossa meidan oli tarkotus napata rinkat ja suunnata kohti Fraser Islandia, MUTTA yleison painostuksesta meidan on liityttava after party jengiin ja yovyttava viela yksi yo taalla.
Huomenna siis sitten lahto alas etelaan, edessa 16h bussissa, whuppiduu! Mut ei se mitaan, edessa on siis joku super survival safari siella sitte. Pitaa rakennella telttaa ja semmosta. Mutta nyt on myoha, missattiin suureksi ikavaksemme meijan ilmanen paivallinen venejengin kanssa, ku oli niin hyvat shoppailut, oho. Mutta mennaan vetasee pizzat ja sitten kohti Airlie Beachin yota.. Alkoholiahan tuskin tarvitsen, kun oon jo valmiiks nain huojahteleva! Jes.
keskiviikko 14. tammikuuta 2009
Nemoa etsimassa
Noniin, aikaa taas hurahtanu ja olen edennyt matkallani aina Mission beachille saakka. Tosiaan saa muuttui yhdessa yossa aivan painvastaiseksi, eli aurinko senkun paistelee ja hiki virtaan. Paasin viidakkoretkelle, missa siis tosiaan paastiin silittelemaan ja leikkimaan kenguruitten kanssa (plus kaikennakosten muitten olioiden) ja sit pitelin koalaakin sylissa! se oli niin mielettoman herttanen!!! Paitsi et se hais hirveelle ja sil on tosi teravat kynnet :D Niin sit kaytiin kans sademetsassa, nahtiin hirveit tappaja hamahakkeja, ei vitsi taa paikka kuhisee kaikkia jattikokosia otokoita. Varsinki vessat on mukavia, kun katosta roikkuu kaikennakosta mukavaa ja myrkyllista. Ja lopuks Cape Tribulation, mika oli ihan magee, kaveltiin biitsilla ja kaytiin nakoalapaikoilla, mut ei se nyt mitenkaan erityisesti savayttany.
Illalalla tietenkin tutustuttiin viela Cairnsin yoelamaan ja lopuksi sanoin heit uusille ystavilleni, silla kaikilla oli lahto seuraavana paivana. Pari niista tosin on mun kanssa samalla Whitsunday purjehduksella ja Frasier-reissullakin, et tapaan ne taas huomenna.
Eilen aamulla siis jalleen aikanen heratys (oon vissiin heranny joka aamu ennen 7 tan matkan aikana) ja scuba diving odotti. Olin pakannu kimpsut kasaan ja lahdin patikoimaan hostellilta kohti Reef terminaalia. Siina sitten jonottelin matkalippua ja yritin saada yhteytta bussiyhtioon, silla mitaan lippuahan en viela ollu buukannu, vaikka kovasti olin illalla lahdossa! No lopulta paasin veneeseen ja linjojen lapi myoskin bussiyhtioon, jotka suureksi pettymyksekseni ilmoittivat ettei yhtaan bussia ole edelleenkaan lahdossa Cairnsista kohti Mission beachia, koska myrsky oli siirtynyt sinne ja tiet tulvivat. No eihan sille sitten mitaan mahtanut, ajattelin et patikoin sukelluksen jalkeen takas hostelliin viela yhdeks yoks ja perun mun laskuvarjohypyn, silla se on varattu seuraavaks paivaks Mission beachille.
No mutta tosiaan paasin kuitenkin sukellusreissulle, meilla on ihana jahti hurmaavan miehiston kera. Alkumatka sujuikin kannella nukkuen, pienta univelkaa ehka? Kunnes myohemmin oli pieni briiffi sukelluksesta. Luojan kiitos olin sukeltanu aiemminkin, koska briiffi oli tosiaan lyhyt ja ei siita kauheesti mitaan mieleenkaan jaany. Tata kaytetaan hengittamiseen, alkaa irrottako sukelluksen aikana-tapanen. Parin tunnin paasta kelluttiinkin jo Creat Barrier reefin ylla, ja ryhma numero 1 (eli mina, ja nelja ronskia miesta) kutsuttiin mereen. Happipullot selkaan ja meidat viskattiin menemaan. Heti kun sai maskin veden alle, niin ei JUMA! Ma olin akvaariossa! Kaloja vaan kuhisi ymparilla ja wau mita vareja! Tehtiin siina laivan perassa parit harjotukset ja off we went. Sain pari paniikkikohtausta kun unohdin uida veden alla ja nakyvyys oli suht heikko, niin ryhma valilla katos. Mut lopulta se ohjaaja kuljetti mua kadesta pitaen, niin en enaa eksynyt :D loysin siis Nemon ja monta muuta, Dorankin luulisin. Lisaks koskettiin sellast jattisimpukan sisalmysta, mika oli aika niljakas. SUkelllus oli aika lyhyt, n25min, mutta sitakin antoisampi.
Lilluttiin tassa ekassa kohdassa varmaan parikin tuntia, sukeltajia oli tosi paljon! Muut sai sitten snorklailla odotellessa, lisaks oli ihanaa BBQ lounasta tarjolla. Myohemmin seilattiin viela vahan edemmas, ja tehtiin uusi pysahdys, taalla kavin ainoostaan snorklaamassa, mutta se riittikin, silla korallit ja kalat oli ihan pinnassa, ja jalleen vaan WAU mita kaikkea siella meni. Syvemmalle sukeltaneet oli nahny myos hain ja kilpparin!
Matka alkoi olla pulkassa ja suunnattiin takas satamaan. Koko paivahan siina sitten meni. Paatin kummiski viela kerran kavasta Greyhaundin terminaalissa kysymassa busseista, ja onneks kavin, silla talla edellisella oli ollu vaaraa infoa; seuraava bussi Mission Beachille lahtisi tunnin kuluttua! Paatin jada sinne odottelemaan ja kuuden maissa nousinkin jo bussiin. Saavuin Mission beachille pimeaan aikaan ja se oli aika hurjaa kun olin ainut joka jai kyydista, huoltoasemalla (joka oli kiinni) keskella ei mitaan. Ja siis viela kannykasta akku loppu, shit! Ei auttanut muuta kuin valita suunta ja lahtea tarpomaan... mikahan sen hostellin osote oli, jossa mun piti asua..? Onneks kuitenkin kulman takana oli paikallinen alko, ja paatin kysya opastusta sielta. Kuitenkin kavi ilmi, etta hostellini sijaitsi suoraan alkon takana, joten selvisin ongelmitta sisaan ja hostelliin goijaa. Huhhuh.
Ja viela tan paivasesta: hyppasin tosiaan laskuvarjohypyn!! Se on aivan taatusti siisteinta mita oon koskaan ennen kokenu, siis vaan aivan mieletonta!!! ensin oli vapaata pudotusta aika pitkaan ja sitten liitelya rannan ylla varjon kanssa. Ei vitsi, en voi vaan lopettaa tata hehkumista, vetelen taalla hymy korvissa :) Sain siita videon ja kuviakin, niin voin todistaa, mut korkeelta tultiin alas! Ihan mieleton juttu..
Noh joo, nyt on korvat viela vahan lukossa sukelluksesta ja lennosta, mutta kaikki oli sen arvosta! Yritan loytaa taalla nyt jotain tekemista, ulkona on niin kuuma ettei siella oikeen viitti olla ja ranta on suljettu, kun siella on meduusavaara. Onneks hostellilla on kummiski pooli, mut en viitti oikeen olla auringossakaan, kun sain sita enemman kuin kylliksi eilen purjehduksella. Lyodaan varmaan hynttyyt yhteen yhen ruotsalaisen tyton kanssa ja mennaan syomaan tai jotain. Vois myos pesta pyykkia, oon aika likanen ja haiseva, mut minkas teet :D Mut anyways, huomenna aamulla starttaa bussi kohti Airlia Beachia ja kohti Whitsaunday purjehdusta. Todennakosesti matkan extremein osa oli tassa, ja siis still alive!
Illalalla tietenkin tutustuttiin viela Cairnsin yoelamaan ja lopuksi sanoin heit uusille ystavilleni, silla kaikilla oli lahto seuraavana paivana. Pari niista tosin on mun kanssa samalla Whitsunday purjehduksella ja Frasier-reissullakin, et tapaan ne taas huomenna.
Eilen aamulla siis jalleen aikanen heratys (oon vissiin heranny joka aamu ennen 7 tan matkan aikana) ja scuba diving odotti. Olin pakannu kimpsut kasaan ja lahdin patikoimaan hostellilta kohti Reef terminaalia. Siina sitten jonottelin matkalippua ja yritin saada yhteytta bussiyhtioon, silla mitaan lippuahan en viela ollu buukannu, vaikka kovasti olin illalla lahdossa! No lopulta paasin veneeseen ja linjojen lapi myoskin bussiyhtioon, jotka suureksi pettymyksekseni ilmoittivat ettei yhtaan bussia ole edelleenkaan lahdossa Cairnsista kohti Mission beachia, koska myrsky oli siirtynyt sinne ja tiet tulvivat. No eihan sille sitten mitaan mahtanut, ajattelin et patikoin sukelluksen jalkeen takas hostelliin viela yhdeks yoks ja perun mun laskuvarjohypyn, silla se on varattu seuraavaks paivaks Mission beachille.
No mutta tosiaan paasin kuitenkin sukellusreissulle, meilla on ihana jahti hurmaavan miehiston kera. Alkumatka sujuikin kannella nukkuen, pienta univelkaa ehka? Kunnes myohemmin oli pieni briiffi sukelluksesta. Luojan kiitos olin sukeltanu aiemminkin, koska briiffi oli tosiaan lyhyt ja ei siita kauheesti mitaan mieleenkaan jaany. Tata kaytetaan hengittamiseen, alkaa irrottako sukelluksen aikana-tapanen. Parin tunnin paasta kelluttiinkin jo Creat Barrier reefin ylla, ja ryhma numero 1 (eli mina, ja nelja ronskia miesta) kutsuttiin mereen. Happipullot selkaan ja meidat viskattiin menemaan. Heti kun sai maskin veden alle, niin ei JUMA! Ma olin akvaariossa! Kaloja vaan kuhisi ymparilla ja wau mita vareja! Tehtiin siina laivan perassa parit harjotukset ja off we went. Sain pari paniikkikohtausta kun unohdin uida veden alla ja nakyvyys oli suht heikko, niin ryhma valilla katos. Mut lopulta se ohjaaja kuljetti mua kadesta pitaen, niin en enaa eksynyt :D loysin siis Nemon ja monta muuta, Dorankin luulisin. Lisaks koskettiin sellast jattisimpukan sisalmysta, mika oli aika niljakas. SUkelllus oli aika lyhyt, n25min, mutta sitakin antoisampi.
Lilluttiin tassa ekassa kohdassa varmaan parikin tuntia, sukeltajia oli tosi paljon! Muut sai sitten snorklailla odotellessa, lisaks oli ihanaa BBQ lounasta tarjolla. Myohemmin seilattiin viela vahan edemmas, ja tehtiin uusi pysahdys, taalla kavin ainoostaan snorklaamassa, mutta se riittikin, silla korallit ja kalat oli ihan pinnassa, ja jalleen vaan WAU mita kaikkea siella meni. Syvemmalle sukeltaneet oli nahny myos hain ja kilpparin!
Matka alkoi olla pulkassa ja suunnattiin takas satamaan. Koko paivahan siina sitten meni. Paatin kummiski viela kerran kavasta Greyhaundin terminaalissa kysymassa busseista, ja onneks kavin, silla talla edellisella oli ollu vaaraa infoa; seuraava bussi Mission Beachille lahtisi tunnin kuluttua! Paatin jada sinne odottelemaan ja kuuden maissa nousinkin jo bussiin. Saavuin Mission beachille pimeaan aikaan ja se oli aika hurjaa kun olin ainut joka jai kyydista, huoltoasemalla (joka oli kiinni) keskella ei mitaan. Ja siis viela kannykasta akku loppu, shit! Ei auttanut muuta kuin valita suunta ja lahtea tarpomaan... mikahan sen hostellin osote oli, jossa mun piti asua..? Onneks kuitenkin kulman takana oli paikallinen alko, ja paatin kysya opastusta sielta. Kuitenkin kavi ilmi, etta hostellini sijaitsi suoraan alkon takana, joten selvisin ongelmitta sisaan ja hostelliin goijaa. Huhhuh.
Ja viela tan paivasesta: hyppasin tosiaan laskuvarjohypyn!! Se on aivan taatusti siisteinta mita oon koskaan ennen kokenu, siis vaan aivan mieletonta!!! ensin oli vapaata pudotusta aika pitkaan ja sitten liitelya rannan ylla varjon kanssa. Ei vitsi, en voi vaan lopettaa tata hehkumista, vetelen taalla hymy korvissa :) Sain siita videon ja kuviakin, niin voin todistaa, mut korkeelta tultiin alas! Ihan mieleton juttu..
Noh joo, nyt on korvat viela vahan lukossa sukelluksesta ja lennosta, mutta kaikki oli sen arvosta! Yritan loytaa taalla nyt jotain tekemista, ulkona on niin kuuma ettei siella oikeen viitti olla ja ranta on suljettu, kun siella on meduusavaara. Onneks hostellilla on kummiski pooli, mut en viitti oikeen olla auringossakaan, kun sain sita enemman kuin kylliksi eilen purjehduksella. Lyodaan varmaan hynttyyt yhteen yhen ruotsalaisen tyton kanssa ja mennaan syomaan tai jotain. Vois myos pesta pyykkia, oon aika likanen ja haiseva, mut minkas teet :D Mut anyways, huomenna aamulla starttaa bussi kohti Airlia Beachia ja kohti Whitsaunday purjehdusta. Todennakosesti matkan extremein osa oli tassa, ja siis still alive!
sunnuntai 11. tammikuuta 2009
trooppisen myrkyn ytimessa (tai siella pain)
Helou!
Paasin siis turvallisesti tanne pohjoseen myohaan eilen illalla, vaikkakin lento oli jalleen hurjistuttava koska yllamme (tai jossain lahistolla pyorii joku myrsky) ja siis taalla tulee vetta ku saavista, ihan taukoamatta!! Sinansa harmi, mut siis toisaalta ihan uskomatonta! En oo ikina nahny mitaan tammosta!! Ja kaduilla on vetta puoleen reiteen asti, et mitaan mini shortsia pidempaa ei tosiaan kannata pukea. Lammin (ja kostea) on siis kuiteski.
Sukellusreissu jouduttiin harmikseni perumaan, koska myrky on aikamoinen, mutta sain sen siirrettya keskiviikoksi, toivottavasti taa laantuis, koska monille kavi sillai et ne ei sit paassy sukeltaa ollenkaan, kun olivat jo suunnitelleet lahtevansa eteenpain huomenna. Enka makaan pysty ikuisuuksiin taalla venailee.. Huomenna pitais siis yha naillakin nakymin olla ohjelmassa Retki Cape Tribulationille. Nyt meen vahan tutustuu Cityyn, ostaa ruokaa ja semmosta. Ulkona kylla kastuu, se on fakta, mut bikinit vaan paalle niin ei se haittaa!
Ai niin! Hostelli on tosi magee, tammonen ulkoilma tyyppinen hengailutila ja siis poolit ja kaikki! Ja oon omassa ihanassa yksinaisyydessa 4 h dormissa, johon siis ihan oikeesti kaytannossa kylla mahtuukin vain yksi :D Ja suihkusta tulee vain kylmaa vetta, hyrr!
Paasin siis turvallisesti tanne pohjoseen myohaan eilen illalla, vaikkakin lento oli jalleen hurjistuttava koska yllamme (tai jossain lahistolla pyorii joku myrsky) ja siis taalla tulee vetta ku saavista, ihan taukoamatta!! Sinansa harmi, mut siis toisaalta ihan uskomatonta! En oo ikina nahny mitaan tammosta!! Ja kaduilla on vetta puoleen reiteen asti, et mitaan mini shortsia pidempaa ei tosiaan kannata pukea. Lammin (ja kostea) on siis kuiteski.
Sukellusreissu jouduttiin harmikseni perumaan, koska myrky on aikamoinen, mutta sain sen siirrettya keskiviikoksi, toivottavasti taa laantuis, koska monille kavi sillai et ne ei sit paassy sukeltaa ollenkaan, kun olivat jo suunnitelleet lahtevansa eteenpain huomenna. Enka makaan pysty ikuisuuksiin taalla venailee.. Huomenna pitais siis yha naillakin nakymin olla ohjelmassa Retki Cape Tribulationille. Nyt meen vahan tutustuu Cityyn, ostaa ruokaa ja semmosta. Ulkona kylla kastuu, se on fakta, mut bikinit vaan paalle niin ei se haittaa!
Ai niin! Hostelli on tosi magee, tammonen ulkoilma tyyppinen hengailutila ja siis poolit ja kaikki! Ja oon omassa ihanassa yksinaisyydessa 4 h dormissa, johon siis ihan oikeesti kaytannossa kylla mahtuukin vain yksi :D Ja suihkusta tulee vain kylmaa vetta, hyrr!
perjantai 9. tammikuuta 2009
jeejee :)
Taalla ollaan, siis elossa yha vaikka aiti hataantyikin kun en ollut kahteen paivaan kaynyt koneella.. Hmm.. taalla on onneks muutakin tekemista ;) Mutta tulinpahan nyt kuitenkin ilahduttamaan teita juttusillani. Vietan juuri vikaa iltaa Sydneyssa, huomen illalla lennan ylos Cairnsiin, eli Great Barrier Reefille, ja mulle on jo varattu sukellusmatkat ja kaikki. Kavin nimittain yhessa matkatoimistossa ja ne pisti siella mun matkaohjelman jarjestykseen. Suomeks: rahat meni ja pari lippulappua jai kateen :D
No ei ihan, mutta siis ihan mageita juttuja on nyt edessa, tosiaan kahen sukelluksen purjehdus koralliriutalla ja mennaan viela semmoseen paikkaan missa ei oo ketaan muita veneita niin nakyy paljon fisuja!! Sitte heti seuraavana paivana on ohjelmassa Go Wild-Cape Tribulation, mika on siis joku viidakko/sademetsa, siis joku mieleton luonnonihme systeemi. Seuraavana vuorossa Mission beach ja ainakin laskuvarjohyppy varattu, korkeutta hurjat 14000 ft (mitahan lie sitten metreissa) mut siis ei juma! ihan janskattaa.. Sit on viela Airlie beachilla vuorossa ihan kohokohta eli Whitsundays-purjehdusreissu, 2 yota ja 3 paivaa purjehdusta joillain trooppisilla saarilla ja viimeisena muttei vahaisimpana viela Fraser Island safari, mika siis hoidetaan omatoimisesti pienissa ryhmissa, mukaan annetaan kartta ja jeeppi ja siina sitte mennaan. Ja siella ei sitten saa uida meressa, koska se kuhisee tiikeri haita! jaiks.
Mut tommoseen siis pistin rahat haisemaan. Sitten just kuulin et mun kaveri Tuulia oli vihdoin viimein saanu sen viisuminsa kuntoon, niin treffaan sen sit heti naitten ohjelmanumeroitten jalkeen Byron Baylla missa opetellaan surffimoovit.
Mutta tamanhetkisesta,
Tosiaan viihdyin siella torakkahostellissa (mika oikeesti oli just jees mesta) 3 ekaa yota ja tana aamuna lahdin samoilemaan rinkka selassa kohti Base hostellia. No huonostihan siina kavi, koska se oli tayteen buukattu, joten paadyin pyorimaan ympari citya (edelleen se helkkarin rinkka selassa) kunnes vihdoin lonely planetin avulla osuin vahingossa hostelliin (Wake Up!) mika sattui olemaan ihan viela kantis baarin ylakerrassa... Aina sita oppii uutta :D Nyt siis asustan 10 h dormissa aika spuge brittilauman keskella, mut ei siina mitaan, jalleen kaikki on mukavia ja tanaan on juhlat mun vikan Sydney illan kunniaks, hotellin alakerrassa, eli World famous Side barissa!! ei oo sit pitka matka himaan nukkuu ja taa hostelli on huomattavasti siistimpi. Peditkin, siis lahinna lakanat nayttaa ihan siivoilta, kun siis edellisessa hostellissa jotku kirput hyokkas mun kimppuun ja mun jalat on ihan ruhjuset, TOU!
Mut ei se mitaan, koska taal ma oon ja mul on silti siistii! Lahenkin tasta nyt kappailemaan hostelliin, aina niin tuttu ja turvallinen Yellow Tail kainalossa (on muuten halvempaakin taalla ausseissa!) Otan viimeset irti ekan Sydney-etapin paattyessa, ja aikamoinen etappi olikin!
No ei ihan, mutta siis ihan mageita juttuja on nyt edessa, tosiaan kahen sukelluksen purjehdus koralliriutalla ja mennaan viela semmoseen paikkaan missa ei oo ketaan muita veneita niin nakyy paljon fisuja!! Sitte heti seuraavana paivana on ohjelmassa Go Wild-Cape Tribulation, mika on siis joku viidakko/sademetsa, siis joku mieleton luonnonihme systeemi. Seuraavana vuorossa Mission beach ja ainakin laskuvarjohyppy varattu, korkeutta hurjat 14000 ft (mitahan lie sitten metreissa) mut siis ei juma! ihan janskattaa.. Sit on viela Airlie beachilla vuorossa ihan kohokohta eli Whitsundays-purjehdusreissu, 2 yota ja 3 paivaa purjehdusta joillain trooppisilla saarilla ja viimeisena muttei vahaisimpana viela Fraser Island safari, mika siis hoidetaan omatoimisesti pienissa ryhmissa, mukaan annetaan kartta ja jeeppi ja siina sitte mennaan. Ja siella ei sitten saa uida meressa, koska se kuhisee tiikeri haita! jaiks.
Mut tommoseen siis pistin rahat haisemaan. Sitten just kuulin et mun kaveri Tuulia oli vihdoin viimein saanu sen viisuminsa kuntoon, niin treffaan sen sit heti naitten ohjelmanumeroitten jalkeen Byron Baylla missa opetellaan surffimoovit.
Mutta tamanhetkisesta,
Tosiaan viihdyin siella torakkahostellissa (mika oikeesti oli just jees mesta) 3 ekaa yota ja tana aamuna lahdin samoilemaan rinkka selassa kohti Base hostellia. No huonostihan siina kavi, koska se oli tayteen buukattu, joten paadyin pyorimaan ympari citya (edelleen se helkkarin rinkka selassa) kunnes vihdoin lonely planetin avulla osuin vahingossa hostelliin (Wake Up!) mika sattui olemaan ihan viela kantis baarin ylakerrassa... Aina sita oppii uutta :D Nyt siis asustan 10 h dormissa aika spuge brittilauman keskella, mut ei siina mitaan, jalleen kaikki on mukavia ja tanaan on juhlat mun vikan Sydney illan kunniaks, hotellin alakerrassa, eli World famous Side barissa!! ei oo sit pitka matka himaan nukkuu ja taa hostelli on huomattavasti siistimpi. Peditkin, siis lahinna lakanat nayttaa ihan siivoilta, kun siis edellisessa hostellissa jotku kirput hyokkas mun kimppuun ja mun jalat on ihan ruhjuset, TOU!
Mut ei se mitaan, koska taal ma oon ja mul on silti siistii! Lahenkin tasta nyt kappailemaan hostelliin, aina niin tuttu ja turvallinen Yellow Tail kainalossa (on muuten halvempaakin taalla ausseissa!) Otan viimeset irti ekan Sydney-etapin paattyessa, ja aikamoinen etappi olikin!
keskiviikko 7. tammikuuta 2009
Haudi Hou!
Nonniiin, taalla sita nyt sitten istuskellaan, Sydneyssa :)
Oon jo oikeestaan vissiin ollu matkalla jopa muutaman vuorokauden, mut tuntuu vaan yhelta sika pitkalta paivalta, ku noi lennot ja aikaerot ja kaikki muukin mukava on ihan sekottanu mun paan! Matkahan meni ihan mukavasti, mita nyt pieni alkuhassakka kun ei mulla ollukkaan lentolippuja ja jonku viisuminki tarvis?! No onneks finskilla oli mukava nainen (Kroko) toissa ja se jarkkas mut maahan ja sillee etta siita selvisin. Lennot ja vaihdot oli ihan alyttoman pitkia ja en saanu oikeen enaan ekan lennon jalkeen unta ku naa Aussikoneet tarisi ja parisi sillee et olin koko ajan valmiina hatalaskuun! Siitakin kuitenkin selvisin ehjin nahoin ja mina (ja myos rinkka tuli!!) olimme Australiassa, vihdoin!
Ihan ekaks rynnistin lentokentan vessaan ja vetasin turhat kledjut (eli kaytannossa lahes kaiken) pois paalta ja paukahdin helteeseen. Ah! Nappasin taksin (kun ei noista junissa siina mielentilassa ottanu mitaan selvaa...) ja hostellille siis! Siina sitten matkattiin Sydneyn halki ja se taksi kippas mut rinkkoineni paivineen tien poskeen aika lahelle hostellia. Paikka ei mitenkaan ulospain houkutellu, mutta sisaan vaan siis. Oven takana olikin ihan toinen meno kun musa soi ja jengi vaan hillu eika kukaan ihmetelly kun taas yks onneton, jatti rinkka selassa paukahti paikalle.
Otin dormin yheks yoks ja paadyin seka-nelois-huoneeseen tanskalaisten kera. Matka ylos mun huoneeseen 11.kerrokseen oli suht rankka, nimittain hissi sano ittensa irti 2. kerroksen kohdalla ja siita alkoikin mukava patikka reissu (siis yha se rinkka selassa) parit portaat ylos. No eipa siina, paasin perille ja ne tanskalaiset oli ihan sairaan mukavia ja dormi ihan ok (loysin vasta yhen (kuolleen ja suht pienen) torakan). Sain nukuttuukki vahan kun taa tanskajengi pakeni hetkeks paikalta. Heratessani olin entista sekavampi. Aloin nimittain puhua sujuvaa suomea talle yhelle jaballe kun se tuli sisaan huoneeseen ja aika kauan selittelinki juttujani kunnes se lopulta valais mua et kai ma tajuun et me ei puhuta samaa kielta.. Tietenki tajuun! :D Daiju..
No siina sitten hetken viela levyttelin kunnes paan vieressa olevasta kova-aanisesta rajahtaa; bunttaraaij!! it's Wednesday!! Every one out and party! Tai vastaavaa.. Ja no pakkohan siina oli sitten nousta ja lahtea, jonnekki Shark-paikkaan mentiin. Siella sitten bailattiin pikkutunneille asti ja kateen jai joukko uusia tuttavuuksia.
Tanaan sitten kavin luovuttamassa huoneen ja paatin viihtya samassa mestassa (torakoiden seassa) viela muutaman yon ainakin. Jouduin vaihtaa huonetta ja tanaan siis uus jengi ja uudet kujeet; jalleen 4 hengen dormi ja seurana pari (kansalaisuus viela tunnistamatta) reppumiesta. Naa sankarit levytti siella huoneessa puolialasti ku kavin rinkan viskaamassa ja olivat sen verran vasyneita etteivat ees reagoineet vaikka siella huoneessa touhusin hetken. Heitin siis vaan reput sinne ja lahdin matkaan tutkimaan Sydneyta yhen USA-tuttavuuden seurassa. Pyorittiin hetki jossain puutarhoissa kiusaamassa papukaijoja (siis vaan kameroillamme..) ja oopperatalo tietty. Mut semmonen reipastelu vei kylla voimat ja istahdettiin yhteen sushi mestaan syomaan, oli ihan taivaallisen hyvaa!! Olinki vissiin viimeeks syony lentokoneessa burgerin, etta kylla siina jo ruokahaluakin loyty.
No nyt on jalat sen verran rakoilla et tan paivan ohjelma loppunee tahan, suuntaan takas hostelliin tutustumaan mun kamppiksiin jos ne olis jo hereilla.. Ja varmaankin paikkareiden aika kun ei taalla yolla saa nukutuks!
Tassa talta eraa, aivan mahtavaa taalla on! kaikki on vaan niin ystavallisia ja sekopaisia etta taalla on vaan aivan pakko viihtya!
Oon jo oikeestaan vissiin ollu matkalla jopa muutaman vuorokauden, mut tuntuu vaan yhelta sika pitkalta paivalta, ku noi lennot ja aikaerot ja kaikki muukin mukava on ihan sekottanu mun paan! Matkahan meni ihan mukavasti, mita nyt pieni alkuhassakka kun ei mulla ollukkaan lentolippuja ja jonku viisuminki tarvis?! No onneks finskilla oli mukava nainen (Kroko) toissa ja se jarkkas mut maahan ja sillee etta siita selvisin. Lennot ja vaihdot oli ihan alyttoman pitkia ja en saanu oikeen enaan ekan lennon jalkeen unta ku naa Aussikoneet tarisi ja parisi sillee et olin koko ajan valmiina hatalaskuun! Siitakin kuitenkin selvisin ehjin nahoin ja mina (ja myos rinkka tuli!!) olimme Australiassa, vihdoin!
Ihan ekaks rynnistin lentokentan vessaan ja vetasin turhat kledjut (eli kaytannossa lahes kaiken) pois paalta ja paukahdin helteeseen. Ah! Nappasin taksin (kun ei noista junissa siina mielentilassa ottanu mitaan selvaa...) ja hostellille siis! Siina sitten matkattiin Sydneyn halki ja se taksi kippas mut rinkkoineni paivineen tien poskeen aika lahelle hostellia. Paikka ei mitenkaan ulospain houkutellu, mutta sisaan vaan siis. Oven takana olikin ihan toinen meno kun musa soi ja jengi vaan hillu eika kukaan ihmetelly kun taas yks onneton, jatti rinkka selassa paukahti paikalle.
Otin dormin yheks yoks ja paadyin seka-nelois-huoneeseen tanskalaisten kera. Matka ylos mun huoneeseen 11.kerrokseen oli suht rankka, nimittain hissi sano ittensa irti 2. kerroksen kohdalla ja siita alkoikin mukava patikka reissu (siis yha se rinkka selassa) parit portaat ylos. No eipa siina, paasin perille ja ne tanskalaiset oli ihan sairaan mukavia ja dormi ihan ok (loysin vasta yhen (kuolleen ja suht pienen) torakan). Sain nukuttuukki vahan kun taa tanskajengi pakeni hetkeks paikalta. Heratessani olin entista sekavampi. Aloin nimittain puhua sujuvaa suomea talle yhelle jaballe kun se tuli sisaan huoneeseen ja aika kauan selittelinki juttujani kunnes se lopulta valais mua et kai ma tajuun et me ei puhuta samaa kielta.. Tietenki tajuun! :D Daiju..
No siina sitten hetken viela levyttelin kunnes paan vieressa olevasta kova-aanisesta rajahtaa; bunttaraaij!! it's Wednesday!! Every one out and party! Tai vastaavaa.. Ja no pakkohan siina oli sitten nousta ja lahtea, jonnekki Shark-paikkaan mentiin. Siella sitten bailattiin pikkutunneille asti ja kateen jai joukko uusia tuttavuuksia.
Tanaan sitten kavin luovuttamassa huoneen ja paatin viihtya samassa mestassa (torakoiden seassa) viela muutaman yon ainakin. Jouduin vaihtaa huonetta ja tanaan siis uus jengi ja uudet kujeet; jalleen 4 hengen dormi ja seurana pari (kansalaisuus viela tunnistamatta) reppumiesta. Naa sankarit levytti siella huoneessa puolialasti ku kavin rinkan viskaamassa ja olivat sen verran vasyneita etteivat ees reagoineet vaikka siella huoneessa touhusin hetken. Heitin siis vaan reput sinne ja lahdin matkaan tutkimaan Sydneyta yhen USA-tuttavuuden seurassa. Pyorittiin hetki jossain puutarhoissa kiusaamassa papukaijoja (siis vaan kameroillamme..) ja oopperatalo tietty. Mut semmonen reipastelu vei kylla voimat ja istahdettiin yhteen sushi mestaan syomaan, oli ihan taivaallisen hyvaa!! Olinki vissiin viimeeks syony lentokoneessa burgerin, etta kylla siina jo ruokahaluakin loyty.
No nyt on jalat sen verran rakoilla et tan paivan ohjelma loppunee tahan, suuntaan takas hostelliin tutustumaan mun kamppiksiin jos ne olis jo hereilla.. Ja varmaankin paikkareiden aika kun ei taalla yolla saa nukutuks!
Tassa talta eraa, aivan mahtavaa taalla on! kaikki on vaan niin ystavallisia ja sekopaisia etta taalla on vaan aivan pakko viihtya!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)