elamysmatkailua

oijoi, aikaa on vierahtany paljon ja oon ollu niin bisi etten oo ehtiny koneelle lahes ollenkaan! mutta matkani on siis edennyt aina Noosaan saakka, Hervey Bayn ja Fraser Islandin kautta. Hervey Bay oli ihana lomakyla, aika pieni tosin, mutta siis meijan Fraser safarin lahtopiste. Saavuttiin sinne paivaa ennen itse trippia, meilla oli silloin paivalla pieni briiffi mita tuleman piti ja ryhmiin jako. Oltiin ihan paiseissa ku oltiin kuultu kaikilta et reissu voi onnistua vain jos on hyva ryhma. Ja kannatti kuulema toivoa rahvaita miehia, koska itse camping olisi aikamoinen urakka. No pieneksi ikavakseni en ollut samassa ryhmassa saksa-ystavieni kanssa, mutta suuremmaksi iloksi ryhmani oli suuremmoinen!

Meita oli 11 henkea, 7 hengen brittipoikajengi, 2 britti tyttoa, 1 ruotsalainen tytto ja meitsi. Kaikki ihan sika mukavia, tosin pieni paniikki iski kun se brittiaksentti on joskus niin helkkarin vaikee ymmartaa ja varsinki kun ne keskustelee toistensa kanssa niin helou vaan, must tuntuu valilla et ei ne ees puhu englantia. whatwhatwhaaat! No anyways ongelmia ei juuri tullut - mita nyt missasin muutaman vitsin, mutta muuten pysyin karryilla. Tosiaan mentiin shoppailemaan meijan jengin kanssa ruoat reissua varten ja sovittiin tallit seuraavaks aamuks 6.30. Oijoi..

Aamulla pistettiin jeeppi kasaan (tai siis teltat, ruokavalineet ja ruoka autoon) ja menoks. Ajettiin lautalle ja lautta vei meidat saarelle. Haita ei nakyny, mut meduusoja taas paljon. Saavuttiin siis puolen paivan maissa Fraserille, missa se seikkailu sitten alkoikin. Tosiaan tiet oli aikamoiset ja takapenkkilaiset hyppi toyssyjen takia n. puolmetria irti penkista. Eksyttiin tietty ekaks, ja kun loydettiin eka mesta missa voi pysahtya; central station, niin ystavamme,sade yllatti. Oh well, ei mahtanu mitaan, paatettiin hurauttaa yhen jarven rantaan, kun uidessa kastuis kuitenki. Onneks saa kuitenkin selkis vahan ja paastiin pulikoimaan ihanaan, turkoosiin ja kristallin kirkkaaseen jarveen. Tassa vaiheessa paivaa porukka alko olla nalkanen ja paatettiin suunnata meijan yopymispaikalle, sellaseen leirialueeseen yhen jarven rannassa. Vaannettiin teltat kokoon (ja siis mun ryhma oli ihan mahtava: eihan mulle ees jaany mitaan tekemista kun naa brittihurmurit hoiti kaikki hommat meidan tyttojen puolesta) ja ajateltiin lounastaa. No jopas sattuikin, meilla oli nimittain liikaa jaita meijan lihakylmiossa ja kaikki liha oli jaassa.. Hmm. Hetki siina pahkailtiin, mutta lopulta jengi oli niin nalkanen et vedettiin vaan leipaa ja jaista meetvurstia. Ja hyvalta maistu. Ai niin ja taas sato, joten hengailtiin lahinna teltoissa.

No aikaa kului ja alettiin hieman huolestua kun meita oli yhteensa 4 ryhmaa liikenteessa ja naytti silta etta olimme ainoat leirialueella. Kaikkien oli siis tarkotus yopya siella. Aikaa kului lisaa ja alettiin jo epailla omaa sijaintiamme niin paljon etta lahdettiin etsimaan muita, mutta kaikin puolin vaikutti kuitenkin silta etta oltiin oikeassa paikassa. Lopulta, n.3 h meidan saapumisen jalkeen 3 muutakin ryhmaa kaahasi sisaan, ja tunnelma nousi heti huomattavasti. Kaikki sai leirit kasaan ja alotti BBQ paivallisen kokkaamisen. Viinihanat auki ja tunnelma oli katossa! Syotiin ja juotiin ja oltiin jarven rannalla ihailemassa tahtia kunnes yo koitti. Kommittiin telttoihimme ja unta palloon. No itsehan missasin paljon tan yon aikana, koska olen tunnettu melko sikeasta unestani, mutta nain sattui: lahes heti kun jengi kavi nukkumaan alkoi sade. Seuraavaksi salamoi. Se oli hurja myrsky. 4 telttaa, 11 ihmista. 3 telttaa vuotaa. (meitsi nukkuu) muut heraa. vetta on noin 15 senttia 3 teltan pohjalla. 9 ihmista juoksee autoon. Auto vuotaa myos. Skandinavia teltta (sisaltaen minut, ruotsalaisen tyton ja myohemmin vetta pakenevan brittipojan) sailyy kuivana. Jes! 7 tunnin younet ja meitsi heraa virkeana. Kommin ulos teltasta ja ihmettelin kun jengi istu autossa hieman akasen olosena.. Kaikki oli niin markaa!!

Tuona aamuna tunnelma ei tosiaan ollut ihan katossa, ainut vitsi tuntui olevan etta skandinavia sailyi kuivana ja et ma en heranny koko yon aikana. Olin siis ainut koko leirikylassa joka nukku lapi koko yon. Mitka unen lahjat! No siina oli sitten pakko pistaa litimarat teltat kasaan ja pakata auto. Meilla oli kiire rannalle, koska rannalla ajo aikaa oli vaan 8-16 koska nousuvesi oli poissa silloin ja tarkoitus oli nahda paljon! Kurvattiin koko karavaanimme kera rannalle a kaikki ei ollutkaan ihan niinkuin piti... Hiekan oli tarkotus olla kovaa, niin et sen paalla olis hyva ajaa, mut vesi olikin niin korkella etta jouduttiin pehmeelle hiekalle. Taakin viela. No todettiin et jouduttais vaihtaa suunnitelmia, koska silla vauhdilla ei kerettais mitenkaan rannan toiseen paahan ja takas ennen nousuvetta. Paatettiin ajaa yhelle jarvelle, mutta matkalla hiekka alkoi muuttua kovemmaksi ja ajteltiin yrittaa ehtia ylos asti. Onneks ajettiin, koska se oli tosiaan nakemisen arvosta! Kiivettiin kalliolle ja sielta oli ihan mielettomat maisemat merelle ja itse saarelle. Treffattiin siella muutkin ryhmat ja monet tuntu pohtivan tulevan yon kohtaloa. Fakta oli etta meilla on 1 vedenpitava teltta ja auto missa siis vois nukkua. 11 ihmista. not good. Jotkut puhu kotiinlahtemisesta jotkut hostellin etsimisesta.

Kaytiin viela katsastamassa muutamat jarvet, yhessa ui kilppareita ja kaarmeita, ei hutellu menna sekaan ja yks oli taas ihana turkoosijarvi, jossa polskuteltiin pidempaan. Kavi ilmi, etta jossain lahistolla olisi jonkilainen retkeilymesta, missa vois saada katon paan paalle ja paatettiin tsekata. Paikka oli tosiaan semmonen leirikyla, missa sai katon telttojen ylle ja katosta oli verkot alas ettei elaimet paasis sisaan. Paikan omistaja oli mukava aussiheppu, joka jarkkas meille viela patjat puulattialle, joten olimme jotakuinkin turvassa yota varten. Kun saatiin patjat lattialle kaikki sammahti saman tien. Matka oli ollut tahan mennessa melko rankka. Paikkarit teki kuitenkin ihmeita ja heratessamme paatettiin laittaa padat porisemaan ja kokattiin pastaa ja jauhelihaa. Nam. Nautittiin miilia kaikessa rauhassa katoksen alla, kunnes pyotaan hyppasi joku huge karvahamahakki!! Se oli ihan jarjettoman kokonen. Kaikki pomppas pystyyn ja pakoon. AAk! Siis se oli mun kammenen kokonen ja liikku niin njopeesti. Jatkettiinkin paivallista tuoleilla seisten koska hamppis katos jonnekki lattion rakoon eika kukaan juuri halunnut roikottaa jalkoja maassa.

Myohemmin tama aussiheppu valisti meita etta australiassa on 2 erittain vaarallista hamahakkilajia. Toisen lajikkeen edustaja edusti ruokailukatoksen katossa ja toinen loytyi katoksen takaa. Oh man, taahan on vaarallista! Saaatiin ruokailumme turvallisesti paatokseen ja vedettiin viinitonkat esiin. Joutiin ja seurusteltiin kunnes meidat kutsuttiin alas noution aareen, missa taa aussiheppu esitti meille aborginaalin tanssin. Laulettiin, naurettiin ja tanssittiin oudosti. Myohemmin yritin viela soittaa semmosta puhallin vehjetta, mut ei onnistunu, nauratti ihan liikaa semmonen touhu. Mut siis good times. Kavely takas meidan leiriin oli semi pelottava, tietoisena killerihamahakeista ja dingoista(en tiia mika se on suomeks, mut joku villikoira, ja niita vilisi siella joka puolella). Tanakin yona satoi kaatamalla, mutta me sailyttiin kuivana ja kaikki sai hyvat younet talla kertaa. Tosin torakoita vilisi meidan paalla, mutta ne on jo mun kaiffareit nykyaan.

Aamulla jalleen kimpsut kasaan, oli viela pari jarvea tutkimatta. Saa oli itseasiassa ihan hyva ja meilla oli hyva fiilis. Tietty kun paatettiin pysahtya ja paistaa makkaroita lounaaksi niin sade yllatti, mut se n yt oli vaan piste i:n paalle :D Siita sitten vaan takas lautalle ja seikkailu oli ohi. Huh. Ma en tieda mita mielta ma olin koko matkasta, sanoisin et en varmaan ikina tekis sita uudelleen, mut oon niin ilonen et tein. Pain and Joy. Ma olin vaan niin ilonen mun ryhmasta, silla vaikka valilla sen saan kanssa fiilikset meinas laskea, mut naa huumoriveikot piti tunnelmaa jatkuvasti ylla ja kaikki niista oli aivan mielottomia tyyppeja.

Yovyttiin viela yks yo Hervey Bayssa, mut oli siirretty naitten poikien huoneeseen joten sain nauttia heidan seurastaan kylliksi. Mentiin ulos koko safarijengin kanssa, hyva ilta, aikamoinen kokemus takana, mutta paljon jai kateen. Oli tosi haikeeta jattaa hyvastit naille kavereille, kun ne suuntas ylos pohjoseen ja ma jatkoin alas etelaan. Mut sita se on reissussa.

Kaiken tohinan keskella olin unohtanu varata bussit ja hostellit Noosaan, joten joudun yopymaan Herveyssa viela yhden yon. Seuraavana paivana matkasin (siis eilen) Noosaan ja saksa-ystavani tulivat perassani tanaan. Tapasin taalla mun kaksosen, yhen ruotsalaisen tyton jossa on ihmeellisen paljon samaa kuin mussa. Tullaan vaan niin hyvin toimeen! Eilen oli tosiaan suuret karnevaalit, kun oli Australia Day. Meilla oli bileet taalla hostellilla ja niista toipumiseen ollaankin kaytetty taa paiva rannalla. Tanaan on vuorossa beach party, mita sitten tarkkoitaneekin luulisi selviavan kohta. Oon myoskin sen verran ihastunut Noosaan etta jaan tanne viela ainakin pariksi yoksi, jonka jalkeen todennakosesti jatkan kohti Brisbanea.

Okei oon ehka viettany jonkun tunnin tassa kirjottaessa, etta toivottvasti nautitte siella ;) pailaillaan!