Haudi hou!
En uskonu et loma vois enaa tasta huipentua, mutta vaarin luulin! Ei helkkari, vietin just elamani mageimman viikon MOJO surf campilla!!!! En vaan pysty lopettaa hehkutusta, mut kaikki oli vaan niin siistii; ohjaajat ihan mielettomia tyyppeja, paras ryhma, hyva bileet, mahtavaa ruokaa, ja mika tarkeinta, SURFFAUSTA!!! enemman ku jakso ees kuvitella, ahh.. se on mun uus intohimo, haluun vaan takas mereen ja laudalle, haikaloista viis!!!!
No siis, asiallisemmin :D Tosiaan lahdettiin liikkeelle Byron baysta kukonlaulun aikaan maanantai aamuna. Selvis etta meilla oli ihan miniryhma, vaan 10 henkea, eli kunnon teho-opetusta edessa. Hypattiin bussin kyytiin ja saadettiin bassot soimaan. Selvittiin yhdella pysahdyksella (alkossa tietty! :D) SpotX:aan, missa vietettiin leirin 2 ensimmaista yota. Paikka oli semmonen mini leirikyla taynna surffereita. Asetuttiin taloksi ja kaytiin tsekkaa mestat, ranta yms. Syotiin vahan lounasta (ah, mika oli niin hyvaahyvaahyvaa!!) ja vihdoin viimein paastiin alottamaan teoriat. Okei kuulostaa kuivalta, mut lahinna meille opetettiin miten kaatua laudalta ja varoa muita ihmisia, mutta kuivaa se ei ollut! En oo varmaan ikina nauranu niin paljon oppitunnin aikana, naa on ihan mielettomia huumoriheppuja naa aussit!!! Kuitenkin rule #1 jai mieleen: look cool & have fun. Since surfers are the coolest people in the world. Right! Napattiin laudat ja heitettiin allot markapuvut niskaan (helppoa se ei ollu pukeutua siihen makkarankuoreen, mutta luonnistui lopulta...) kaveltiin rannalle (pari metria) ja yritettiin epatoivoisesti nayttaa cooleilta :D ne laudat oli niin saakelin isoja ja tuuli puhals niin kovaa et kaikki oli aika kaukana coolista siina taistossa. Mut kummiski, rantaan paastiin ja heitettiin laudat rinkiin. Pienta warm uppia lihaksille ja kuivaharjottelu alkoi: pedalpedalpedalpedal - 1234 - jump on the board - stand up - look COOL! niin se meni, ja niinhan sen sitten piti menna vedessakin, mutta ei ihan menny :D
eka tunti oli kunnon saato, eihan sille laudalle meinannu paasta millaan keinolla. Ja lisaks se on muuten ihan megarankkaa semmonen toiminta! Yrita nyt siina sitten paasta kauas rannasta kun kaikenmaailman virtaukset tyontaa sua painvastaseen suuntaan, ja just ku oot melkeen siella niin aaltopyyhkasee yli, ja jos se ei vieny mua niin sehan vei mun laudan ja se lautahan oli kiinni mussa joten oltiin sitten molemmat jalleen rannassa. Ja ylos vaan ja takas mereen ja hirveeta taistoa jalleen, ja jos nyt satuin paasemaan tarpeeks kauas rannasta, ja viela ehdin hyppaamaan laudalle ennen aaltoa, niin eikohan se aalto sitten ollu vaarassa kohtaa tai jotain ja se vaan pyyhkas mut pois laudalta, ja laudan ja mut takas rantaan. Semmosta saatoa kesti hyvan tovin, kunnes ohjaaja tuli laittamaan mut ruotuun. Se naytti vahan mallia, ja TADAA meitsi ratsasti aallolla!!! ei juma, siina kylla pyyhkiyty mielesta kaikki ne 1000 kertaa kun putosin laudalta tai ajauduin rantaan, ma olin voittaja! hurmio. se oli mun juttu.
Surffattiin itsemme uuvuksiin ja vasta meresta noustessa huomasin et sormet oli ihan rakoilla, polvet ja kyynarpaat auki ja paata jomotti laudan iskuista. Mut se ei vieny mun hurmiota, silti surffaus on parasta! Jotenkuten selvitettiin tiemme takas campille, ja kaikkihan nukahti samantien. Herattiin myohemmin syomaan ihanaa BBQ(nain vaihteeks) paivallista ja viettamaan iltaa leirialueelle. Myohaanhan siina taas meni, ja seuraavana aamuna se sitten iski; aamu kasilta oli heratys, mika ihana heratys olikin, kokovartalolihaskipu seka pienoinen kankkunen. Who wants to go surfing?? ja ei vitsi, ulkona sato! mitaaa! ja kylma oli ja yhyy... Mut ei auttanu, aamupalaa naamariin ja markapuku varastolle. Kietouduttiin markiin ja kylmiin makkarankuoriimme ja istuttiin odottamaan ohjaajia. No eipa mennyt kun hetki ja koko jengi nauraa rakatti taas naitten jutuille, ja kaikki oli taas hieman positiivisemmalla mielella lahdossa haastamaan aaltoja. Napattiin laudat, ja rannalle siis! Taas parit kuivaharjotukset; tanaan opeteltiin kaantamaan lautaa ja olemaan coolimpia, ja mereen siis. Tassa vaiheessa aurinkokin uskalsi nayttaytya eika enaa palellut. Kaikki oli jo astetta parempia aaltojen nappaamisessa ja itsekin pysyin pystyssa monella aallolla aina rantaan asti, mieletonta. Touhuttiin taas koko aamupaiva meressa ja kun oli aika lahtea lounastamaan niin kukaan ei olis malttanu. Addiktoivaa se touhu. No kuitenkin vatsa kurni sen verran kuvaa, aikamoista kalorinkulutusta se touhu myoskin ja hyva ruoka odotti taas. namnam. eika siina ollu ku tunnin breikki kun meidat taas usutettiin lauta varastolle ja rantaan. Iltapaiva setti kesti lahes 3 tuntia, minka jalkeen en kaytannossa pystynyt edes seisomaan jaloillani, rikkiPOIKKIIpuhki!!
Tana iltana ei paljon juhlittu, kun ei edes jaksanut puhua. Paivallisen jalkeen joka iikka kaatu suoraan sankyyn eika pihahtanutkaan ennen aamunkoittoa. Aamulla oli jalleen surffitunti, tanaan paastiin jo yrittamaan aaltoja vaahtopaiden takaa, mika ei ollutkaan ihan sama juttu. Aaltojen saalistaminen vaati huomattavasti enemman pelisilmaa ja voimaa. Vaahtopaaaallot alkoi kuitenkin olemaan jo piisofkeik. Myohemmin koottiin kimpsut kampsut kasaan ja lounaan jalkeen hurautettiin (alkon kautta tietty!) Crecent Headiin, meidan seuraavaan leiriin. Luulin et SpotX oli mahtava, mut taa oli jotain paljon parempaa. Paikan omistaja, Kimbo oli ihan mahtava heppu, heitti aikamoista harskilappaa, mut sehan oli vaan osa tata leiria :D ihmisia juoksenteli alasti millon missakin, koska rangaistuksena virheista jaettiin nudy runeja...aijaijai. Sina paivana otettiin vahan iisimmin, ei enaa surffattu, syotiin jalleen hyvaa ruokaa ja juhlittiin rannalla tahtien alla.
Day #4 oli taas kahen setin paiva, aamu ja iltapaiva surffausta. Taa biitsi oli ihan mieleton; rannalla vaelteli kilppareita ja delfiineja pompsahteli milloin missakin kun surffattiin. Pieni sydari tosin aina kun eva ilmesty parin metrin paahan...hai? Meilla oli semmonen alottelijajengi meijan vieressa ja oli siippaa huomata miten pro me oltiin niihin verrattuna! Ma onnistuin nappamaan sen verran monta vaahtopaata et Kimbo vei mut yksityistunnille nappamaan greenwaven. Se olikin sitten ihan uus juttu paasta niitten vaahtopaiden taakse semmosessa tuulessa, mut pienella avustuksella onnistuin. Wau, olin siella missa kaikki oikeet surffaajat hengaili, istu laudoilla ja vahti aaltoja. Hetki lepuuteltiin kasia, kunnes oli aika yrittaa aallon selkaan. Vitsi mua pelotti, koska ne aallot oli niin hervottomia, ja ranta ei ollu ihan vieressa. Lopulta tuli hetki ku Kimbo tokkas mut menemaan ja mulla ei ollu mitaan hajua mita olin just tekemassa, pedalpedalpedal harder, stand up NOW! ja ei helvetti, mahan nousin ja nousin muuten kaantyvalle aallolle. Se oli viela enemman hurmio, niin paljon siistimpaa ku vaahtopaaaalto, se oli surffausta oikeesti, kaikki hurras ja ma pysyin aallon selassa koko matkan rantaan. En olis ikina uskonu et pystyisin siihen! Muut lahti jo takas leirialueelle ja ma jain viela adrenaliinit suonissa Kimbon kanssa nappaamaan toisen aallon, ja onnistuin taas. Musta tuli naitten ohjaajien favoritti hurjapaisuuden ansiosta, ja sain mainetta ja kunniaa koska olin ainut joka lapas aallokon. Voitin jopa pojat/miehet.
Myohemmin paivalla yritin paasta aallokon lapi ja nappamaan greenwavea, mutta tuuli oli yltynyt ja mulla ei ollu toivoakaan lapasta niita vaahtopaita. Tyydyin surffamaan rannalla, mut niiden parin kunnon aallon jalkeen se ei ollukkaan niin siistii, tarttin haastetta! Toivoin vaan vahan pienempia tyrkyja seuraavalle aamulle. Viimesena aamuna nimittain oli viela vapaaehtonen surffisessio kuudelta aamulla. Kyllahan se kirpas, mut ei sita joka paiva paase surffaamaan auringon nousussa. Mut kaskettiin yrittamaan jalleen aallokon lapi, vaikka hyvalta ei nayttany. Kimbon kannustuksista hu0litmatta aallot oli liian vahvat mulle taas. Meni ehka puol tuntia siina rapikoidessa, kunnes yks kaks huomasin et vaahtopaita ei nakyny. Polskin nimittain aallokon lapi silmat kiinni ja henkea haukkoen, mut wau, ma tein sen. Sen ponnistelun jalkeen kadet sheikkas pahemman kerran, mut palkinto oli suuri; paasisin taas yrittamaan greenwavea!!! etsin Kimbon kasiini ja alettiin vahtimaan aaltoa. Parin epatoivosen yrityksen jalkeen Kimbo tokkas mut menemaan, mut ei, se ei paastanykkaan mun jalasta irti, koska olin liian hidas. kaannyttiin tsekkaamaan seuraavaa aaltoa ja ei jumalauta, sehan oli joku tsunami ja taa edellinen aalto oli kuitenki vieny mua sen verran eteenpain et oli just vaarassa kohtaa; aalto kaatuis suoraan mun niskaan! shit! turn fast huutaa kaikki, mut en ehtiny, jain poikittain aallon eteen ja ajattelin et nyt tuli kuolema. Aalto hyokkas niskaan ja se oli elamani pesukone. Lauta hakkas paahan, enka meinannu paasta pintaan ollenkaan. Ja kun viimein paasin niin uus jattilainen hyokkas paalle ja uus pesukone pesu, taas pintaan ja uus tulossa. Kimbo yritti viela huitoa et yrittaisin takasin, mut eipa onnistunu, mun kadet oli niin maitohapoilla et tuskin pystyin uimaan ja en ollu saanu vedettya henkea ihan liian pitkaan aikaan. rysahdin laudalle ja annoin aaltojen retuutella mut rantaan. no en kuollu, ja loppupeleissa kaikilla muilla ainaki oli hauskaa :D se oli wipe out of the week, mutta olin myoskin surfer of the week. Ei se helppoo oo se touhu, ja aika pelottavaakin joskus, mut en malta odottaa et paasen vuokraa surffilaudan taalla sydneyssa ja lahtea viela nappaamaan pari isoa nain loman lopuksi.
Niin siis pieni avautuminen tosta surffauksesta, mut en vaan paase oli siita miten siippaa se oli!!! mun on pakko paasta tanne takas HETI! suomessa ei voi surffata.. :( Nyt oon sitten sydneyssa ja vikat paivat edessa. NOUUU!! huomenna meilla on reunion maijan surffijenmgin kanssa ja ainiin, eilen tapasin suomalaisia, Reetan, Eeron, Robiksen ja Juuson :D sattumalta kaikki oltiin taalla. nojoo, nettiaika loppuu ja aurinko tuli esiin. Bondi beach kutsuu, vamos!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti